”Kauden ehyin 60-minuuttisemme”

Sunnuntai-iltana Kotkassa väännetyn Suomi-sarjan runkosarjakoitoksen lopputulos ei varmasti ollut kaikkien osapuolien kannalta oikeudenmukainen, mutta varsinkin punanuttujen näkövinkkelistä katsottuna se oli totisesti tunteita herättävä ja täydellisesti ansaittu. Vaasan Koulunäkki Areenalla vieraillut S-Kiekko kyllä laittoi kotijoukkueen tavoin kaikkensa peliin, muttei lopulta voinut paremmalleen mitään, sillä Titaanit oli nyt päättänyt ottaa voiton vaikka väkisin itselleen ja sen kotkalaiset myös toden totta tekivät varsin nasulilla tavalla maalein 4-2 (0-0, 2-2, 2-0).

Titaanit – S-Kiekko 4-2 (0-0, 2-2, 2-0)

20:56 1-0 Vertti Vuoksiala (Valtteri Tamminen, Vili Kolsi)
29:35 1-1 Rasmus Raaska (Martti Prittinen, Eemeli Pöytälaakso)
38:10 2-1 Simo Kauppinen (Kim Nordström, Juuso Hoikka) YV
39:17 2-2 Eppu Oksanen (Arttu Niemi, Roy Kanda) YV
48:01 3-2 Simo Kauppinen (Eetu Mäki-Soini, Lauri Kallio) VoM
59:55 4-2 Eetu Mäki-Soini TM

Maalivahdit:

Titaanit – Jakob Brandner 5+9+5= 19 torjuntaa
S-Kiekko – Topi Salokannas 9+13+8= 30 torjuntaa (poissa 57:28-59:55)

Jäähyt:

Titaanit 5 x 2min= 10min
S-Kiekko 6 x 2min= 12min

Yksittäiset ottelut eivät ole veljiä keskenään. Tämä hieman muokattu toteamus piti kyllä hyvin kutinsa, kun vertasi kotiyleisönsä edessä lauantaina Riemua vastaan hävinneen ja sunnuntaina S-Kiekon voittaneen Titaanien peliesityksiä.

Siinä missä edellisiltana punanutut tyytyivät lähinnä vain seuraamaan vierestä taiston tapahtumia, olivat kotkalaiset tänään totisesti se osapuoli, jotka määräsivät askeltahdin Vaasan Koulunäkki Areenan kapeassa kaukalossa aikalailla täyden 60 minuutin ajan.

– Tämä oli meidän kuluvan kauden ehyin 60-minuuttisemme tähän mennessä niin henkisellä kuin pelilliselläkin tasolla, totesi Titaanien päävalmentaja Henri Holmström silmin nähden tyytyväisenä.

Punanutut osoittivat aivan kaikille Suomi-sarjaa seuraaville sekä kotihallinsa lehtereille vaivautuneille, että joukkueesta löytyy kyllä riittävästi potkua ja härskiyttä, kunhan vain tunnetaso saadaan oikeanlaiseksi ja fokus säilyy kokoajan olennaisessa.

– Joukkueesta huokui jo ennen peliä erittäin keskittynyt sekä ”tänään ei anneta mitään ilmaiseksi”-fiilis ja se näkyi sitten kaukalossakin vaihdosta yksi alkaen, Holmströn myhäili.

– Vedimme taklaukset loppuun asti, ajoimme surutta maalille ja olimme siellä kovia, josta tuli sitten torikokouksia etc. – olimme henkisesti ytimessä ja aidosti karskien miesten joukkue.

Titaanien fyysisyys ja intensiivisyys olivat omiaan hyydyttämään vain kolmella kentällisellä matkassa ollutta vierasjoukkue S-Kiekkoa, joka oli jo lauantaina joutunut vääntämään voimavaroja rutkasti syöneen taiston Porvoossa.

Se on kuitenkin sanottava, että seinäjokiset jättivät jäälle varmasti aivan kaikkensa kotijoukkueen tapaan, mutta lopulta punanuttujen riittävä usko ja tarmo omaan tekemiseen sekä fysiikan lait paketoivat pelin Titaanien nimiin maalein 4-2.

– Tottahan toki voittaminen on aina mukavampaa kuin häviäminen, mutta erityisesti se tapa, jolla voitto tänään tuli lämmittää mieltä todella paljon, ”Holle” makusteli.

Pomputkin pitää ansaita

Varsin railakkaan, mutta kuitenkin maalittoman avauserän jälkeen Titaanit otti johtokapulan haltuunsa heti tauolta askiin palattuaan, kun Vertti Vuoksiala päätti punanuttujen suoran hyökkäyksen, lusikoimalla S-Kiekon maalivahti Topi Salokankaan viereensä pudottaman kiekon häkkiin.

Johtoasemaan päästyään kotkalaiset vyöryttivät peliä kahta kauheammin seinäjokisten päätyyn ja taklasivat vieraita minkä kerkesivät, mutta S-Kiekko sinnitteli kuitenkin pelissä mukana Salokankaan näyttävien torjuntojen, rouva Fortunan tarjoaman onnen sekä titaanipelaajien heikon sihdin ansiosta.

– Fakta on se, että noista paikoista meidän olisi kyllä pitänyt latoa kymmenkunta kiekkoa vastapuolen verkkoon, kommentoi Titaanien päävalmentaja Henri Holmström.

– Kun saat maalipaikan, niin pidä pää kylmänä ja maila kuumana – ei se sen kummallisempaa ole.

Kun isännät eivät saaneet hyvistäkään tilaisuuksista huolimatta revittyä lisäeroa taululle, kuittasi S-Kiekko yhdestä harvoista mahdollisuuksistaan, kun Rasmus Raaska onnistui ujuttamaan punanuttuhäkkäri Jakob Brandnerin torjunnasta maalin taakse kimmahtaneen kumimuikun vanhanaikaisella verkon perukoille.

Vieraiden tultua tasoihin Titaanit menetti oikeastaan ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa hetkellisesti otteen pelistä, mutta S-Kiekko ei kuitenkaan kyennyt käyttämään momentumiaan hyödykseen.

Pienen suvantovaiheen jälkeen taas punaisen langan tekemiseensä löytänyt kotijoukkue sai myös palkinnon työnteostaan erän lopulla, kun Simo Kauppinen piiskasi tarkalla rannekudille telkän pönttöön ja Titaanit ylivoimapelin päätteeksi 2-1-johtoon.

Ilo jäi lopulta todella lyhytaikaiseksi, sillä seinäjokiset kuittasivat heti perään tulleella omalla pakkopelillään taukotilanteeksi 2-2, kiitos titaanikasvatti Eppu Oksasen syötöksi tarkoitetun toimituksen kohti maalia, pelivälineen kimmottua sopivanlaisessa kaaressa punanuttupelaajan mailasta ohi täysin hölmistyneen Brandnerin.

– Pitkässä juoksussa tuollaisten maalien antaminen kaverille ei ole kannattavaa puuhaa ja vastavuoroisesti lisäviileys omissa tekopaikoissa olisi jatkossa enemmän kuin tarpeen, Holmström tuumaili.

Onneksi Titaanit ei vastapuolen hieman onnella syntyneistä osumista menettänyt kuitenkaan uskoaan, vaan jaksoi painaa orjallisesti loppuun asti, jossa kiitos tällä erää myös komeasti seisoi.

Jos Oksasen taituroima rysä oli mukavahko pomppu, samaa voi sanoa niin ikään Titaanien illan kolmannesta täysosumasta, jonka onnistui Eetu Mäki-Soinin laukaukseen mailansa väliin saanut Kauppinen ohjaamaan vastustamattomasti tyhjää haroneen seinäjokisvahti Salokankaan ulottumattomiin.

Kolmannen kerran kamppailussa johtoon karanneet punanutut eivät tätä etuasemaansa enää sitten suostuneetkaan vierailleen luovuttamaan ja vaikka S-Kiekko teki taiston loppuminuuteilla kaikkensa aina aikalisän pitämisestä maalivahdin vaihtoaition puolelle vetämiseen saakka, ei ottelun voittajan nimi enää muuksi muuttunut.

Viimeisen sinetin pelille laukoikin sitten viisi sekuntia ennen täyttä aikaa 212-päisen kotiyleisön ja punanuttujen vaihtopenkin villiin huutoon vapauttanut Mäki-Soini, jonka omalta alueelta pommittama vulkaaninen kuminpalanen lävähti tyhjänä ammottaneen seinäjokisrysän alanahkaan, niin että läiske kävi.

– Välillä lätkäjumalat pitää vain ansaita omalle puolelleen, naurahti kotkalaiskäskyttäjä Holmström 4-2-lukemiin päättyneen pelin jälkimainingeissa.

Titaaneille kauden ensimmäinen kotivoitto maistui luonnollisesti todella hyvältä, sillä se katkaisi samalla joukkueen orastaneen tappioputken ja piti punanutut mukana taistelussa paikoista ylempään jatkosarjaan.

– Tämä voitto antaa taas varmasti lisää virtaa arjen tekemiseen ja harjoitteluun, ”Holle” summasi.

– Voimme ensi viikolla lyödä taas surutta treeneissä kaasun pohjaan, koska pääsemme tulevan viikonlopun viettämään sapattia peleistä ja nollaamaan pääkoppiamme sekä täyttämään energiavarastojamme.

Punanutut tosiaankin pelaavat seuraavat pelinsä Suomi-sarjan runkosarjassa vasta vajaan kahden viikon päästä, kun kotkalaiset maaseutumatkailevat jälleen varsin ylös Suomi-neidon vartaloa ja ottavat erää JHT:n sekä Muik Hockeyn kanssa.

– Kuun lopun Pohjanmaan reissu tulee olemaan meille todella suuri pelillinen haaste, sillä JHT on paperilla yksi sarjan kovimmista joukkueista ja Muik Hockey on myös ollut erittäin vahva alkukauden aikana, Holmström sanaili.

– Mikäli pystymme saman määrän lyömään sydäntä ja sielua kehiin illasta toiseen kuin mitä tänään, niin en epäile hetkeäkään, ettemmekö kykenisi pelaamaan uskottavasti voitosta kummassakin vieraskamppailussa.

Ottelun kuvakavalkadi on katsottavissa Michael Schalesin kuvat-sivustolta.

Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu vajaan kahden viikon päästä lauantaina (30.10.), kun punanutut matkustavat Kalajoelle, jossa Pirkonsuon jäähallissa majaansa pitävä JHT isännöi kello 16:00 alkavaa koitosta.

Mikäli et lähde kannustamaan Titaaneita vierasvoittoon, voit seurata ottelun tapahtumia joko Leijonat.tv-palvelun tai Suomen Jääkiekkoliiton tulospalvelusivuston kautta.