Maalillaan mainiosti esiintyneen Jakob Brandnerin torjuntatyöskentely oli Porin lauantai-illassa yksi Titaanien harvoista ilonaiheista.
|
Titaanit tarpoo tällä hetkellä todellisessa alakulon alhossa, sillä punanuttujen maalinteko sakkaa huolella ja kun oma peräpääkin vuotaa, ei voittoja liiemmin tilille tipu. Sen myötä viimeisin merkintä kotkalaisten tappiosarakkeeseen kirjattiin Porin lauantai-illassa, kun Isomäki Areenalla Suomi-sarjan runkosarjakoitosta isännöinyt Karhu HT oli tylysti parempi maalein 3-0 (0-0, 1-0, 2-0).
Karhu HT – Titaanit 3-0 (0-,0 1-0, 2-0)
22:40 1-0 Kasperi Nuto (Henri Keskilohko, Julius Harttunen) YV VoM
52:58 2-0 Kasperi Nuto (Teemu Kulosaari, Julius Harttunen)
58:30 3-0 Kasperi Nuto (Mats Alitalo) TM
Maalivahdit:
Karhu HT – Veli-Matti Mäkinen 11+13+14= 38 torjuntaa
Titaanit – Jakob Brandner 14+15+14= 43 torjuntaa (poissa 57:11-58:30)
Jäähyt:
Karhu HT 4 x 2min= 8min
Titaanit 7 x 2min= 14min
Suomalaisen kirjallisuuden uranuurtajan, Aleksis Kiven, Ikävyys-runon alkuriimit mi ikävyys, mi hämäryys pätevät tällä hetkellä varsin osuvasti Titaanien taivaltamiseen Suomi-sarjan ihmeellisessä maailmassa.
Punanutut ovat nimittäin vajonneet aikamoiseen murheen alhoon ja juuttuneet sen myötä entistä tiiviimmin sarjataulukon peräpäähän.
Selkeimmin kotkalaisten henkinen ja pelillinen takalukko näkyy suorittamisessa otteluiden sisällä, joista näkyvimmät kipukohdat ovat niin oman maalin varjelu kuin kiekon vastapuolen nuottaan laittaminenkin.
Kun kumpikaan edellä mainituista osa-alueista ei ole tällä haavaa tikissä, ei myöskään niitä itseluottamuksen kannalta tärkeitä onnistumisia saati voittoja titaanimiehistön tilille tipu edes vahingossa.
Täten viimeisin isku punanuttujen heikoissa kantimissa olevaan suoritusvarmuuteen tärähti Porissa, jossa legendaarista Isomäki Areenaa isännöinyt Karhu HT teki juuri vain ja ainoastaan tarvittavan sekä lähetti vieraansa tylyin 3-0-lukemin tappio niskassaan kotimatkalle.
– Nolla tehtyä maalia ja vastavuoroisesti kolme omiin, joten tulos on tämä ja se ei hirveästi tällä hetkellä lämmitä mieltä, hymähti Titaanien päävalmentaja Henri Holmström taiston tauottua.
Suhteellisen tasaisista maali- sekä torjuntalukemista voisi päätellä, että myös kotkalaisilla oli omat saumansa kamppailun voittoon ja näinhän myös kieltämättä oli, mutta se on silti totuuden nimissä sanottava, etteivät jaossa olleet kolme sarjapistettä lopulta väärään pussukkaan pudonneet.
Titaaniluotsi Holmströmin mieltä häviön ohella kaihersi eritoten se, etteivät punanutut tunnu enää saavan lyötyä kiekkoa edes tyhjään maaliin.
– Hyökkäyspelaamisemme on aivan liian tehotonta, jonka lisäksi kiekollinen pelaamisemme takkuaa pahemman kerran, ”Holle” mietiskeli.
– Sen seurauksena myös ylivoimapelaamisemme on mielikuvituksetonta ja hidasta, eivätkä ratkaisut tule selkäytimestä, vaan pikemminkin väkisin pakottamalla.
Edellisessä koitoksessa Pyryä vastaan vaivannut vajavainen asenne oli jollain tavalla saatu kaivettua esiin, mutta siitä huolimatta silläkin saralla pitäisi pystyä paljon nähtyä parempaan.
– Oli sitä ”tiikerinsilmää” tänään hieman aiempia pelejä enemmän havaittavissa, mutta siitä huolimatta jätämme edelleen liikaa piippuun – emme taklaa, emme mene iholle, kurvailemme ohi tilanteista, annamme ilmaisia irtokiekkoja ja olemme molempien maalien läheisyydessä sekä kulmissa aikamoisia hiiriä, Holmström totesi totinen ilme kasvoillaan.
– Todella vaikea sanoa mistä tämä touhu johtuu.
Mäkinen ja Nuto – Titaanien tuho
Isomäki Areenalle isänpäivän etkoille jalkautuneet 90 katsojaa eivät varsinaista kiekkoherkkua päässeet varsinkaan ottelun avauserässä nauttimaan, sillä niin hidastempoista ja muutenkin heikkolaatuista pelaaminen puolin sekä toisin kauttaaltaan oli.
Titaanirevohkan valjuhkoon pelaamiseen löytyi punanuttujen päävalmentaja Henri Holmströmilta varsin selkeä syy-seuraus suhde.
– Pelaajat eivät mitä ilmeisimmin halua uskoa siihen, että valmistautuminen sekä harjoituksiin että peleihin on todella tärkeässä roolissa itse suorittamisen kanssa, Holmström tokaisi.
– Nyt siihen valmistautumiseen tulee jatkossa sitten muutos, sillä en aio enää katsella mitään pallorinkejä tai muutakaan laiskottelua – tästä lähtien kaikki harjoituksiin ja peleihin liittyvä tekeminen tulee tapahtumaan valmennuksen johdolla.
Avauserän oikeastaan ainoa tunteita edes hieman herättänyt tapahtuma oli isäntien Iivari Pihlajaniemen suorittama rangaistuslaukaus, jonka kuitenkin titaanivahti Jakob Brandner hoiti tyylikkäällä torjunnalla pois päiväjärjestyksestä.
Pihlajaniemen epäonnistuminen taisi omalta osaltaan kirvoittaa porilaisten kokeneemman osaston ”kostohaluja”, sillä nallelauman kippari Kasperi Nuto avasi pelin maalihanat välittömästi toisen erän alkuun syntyneellä ylivoimaosumallaan.
Nuton riparista sisään lääppäisemän 1-0-maalin jälkeen Titaanien fokus pelistä katosi aivan täysin ja vasta kotkalaiskäskyttäjä Holmströmin ajassa 26:10 pitämän aikalisän jälkeen, punanuttujen tekeminen palasi edes jokseenkin säädylliselle tasolle.
Maalintekoon piristyminen ei kuitenkaan tuonut muutosta edes koko loppupelin aikana, johon tosin yksi iso syyllinen seisoi Karhu HT:n maalitolppien välissä, sillä Veli-Matti Mäkinen näytti miksi hän oli viime keväänä suuressa roolissa torjumassa porilaisille Suomi-sarjan mestaruutta.
Mäkinen kun ei Titaaneille tahtonut antaa yhtään helppoa armopalaa, poimien siinä sivussa myös pari jo täysin varmasti maalilta näyttänyttä tilannetta torjunnaksi tililleen.
Koska kotkalaiset eivät jälleen omista vähistä paikoistaan onnistuneet maaliverkkoa venyttämään, oli suorastaan selviö, että Karhu HT tulee sen tempun jollain tapaa vielä tekemään ja niin myös tapahtui.
Tokihan kotijoukkue tarvitsi reilut seitsemän minuuttia ennen täyttä aikaa syntyneeseen 2-0-osumaan ripauksen onneakin, sillä kiekko pompsahti ihmeellisesti Nuton lavasta yläilmojen kautta Brandnerin selän taakse, mutta onni pitää aina ansaita ja kaippa sitten porilaiset sen omalla tekemisellään ansaitsivat.
Kun Titaanit vielä lähes välittömästi Nuton illan toisen onnistumisen jälkeen hankkiutuivat kahden miehen alivoimalle, alkoi peli näyttää jo pläkkiselvältä.
Sitä se lopulta myös olikin ja vaikka punanutut selvittivätkin isäntiensä pakkopelin, kävi illan tehomies Nuto livauttamassa kumimuikun vielä kertaalleen kotkalaisten tyhjänä ammottaneeseen nuottaan sekä sinetöimässä kamppailun päätösluvuiksi paljon puhuvat 3-0.
Kyseisen tuloksen myötä Titaanien tappioputki kasvoi jo neljän ottelun mittaiseksi, eikä se helpolla tule muuksi jatkossakaan muuttumaan, jolleivät punanutut jostain löydä lisää höpinää tötteröihinsä.
Tokihan halutulle kurssin muutokselle avautuu tulevilla kierroksilla oiva sauma, sillä kotkalaiset pelaavat kolme seuraavaa otteluaan kotikaukalossaan. Vastustajat tosin eivät ole mistään kevyimmästä päästä, kiitos Kotkassa vierailevien D-Kiekon, JHT ja HCIK:n.
– Mielestäni on täysin turhaa tuijottaa sitä, kuka kulloinkin asettuu vastaamme, kommentoi titaaniluotsi Holmström.
– Mikäli oikeasti haluamme tehdä muutoksen nykyiseen marssitahtiimme, on meidän nyt viimeistään alettava illasta toiseen lyömään ihan koko sielumme peliin sekä luottamaan niihin asioihin, joita arjessa käymme yhteisesti läpi.
Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu ensi viikon lauantaina (20.11.), kun punanuttujen vieraaksi Kotkaan saapuu Jyväskylän ylpeys – D-Kiekko.
Ottelu alkaa Vaasan Koulunäkki Areenalla kello 17:00 – liput kamppailuun maksavat 12 ja 8 euroa. TERVETULOA KANNUSTAMAAN PUNANUTUT KOTIVOITTOON!
|
