Titaanien ja Huntersin välisestä Seiskatien herruustaistosta ei taaskaan puuttunut tunnetta saati tiukkoja tilanteita. @ Janne Penttinen – https://leevili.kuvat.fi/kuvat/
|
Jos joku oletti, että keskiviikkoiltaisesta Seiskatien herruustaistosta tulee hurjassa voittoputkessa olevan kotijoukkue Porvoon Huntersin yksipuolinen näytös, joutui hän varmasti pettymään. Sarjakärkeä ennakkoluulottomasti Kokonniemen jäähallissa haastamaan lähtenyt Titaanit nimittäin pisti porvoolaisisäntänsä oikeasti tekemään hommia voittosuoransa jatkumisen eteen, taipuen kuitenkin kovan taistelun jälkeen lopulta harmittavan niukkaan 3-2 (0-2, 3-0, 0-0) –tappioon.
Hunters – Titaanit 3-2 (0-2, 3-0, 0-0)
02:53 0-1 Simo Kauppinen (Niilo Korhonen, Rene Hiekkataipale)
04:42 0-2 Erkka Huttunen (Veeti Kaplas)
20:41 1-2 Patrik Mallenius (Vikke Terho, Emil Leppänen)
32:28 2-2 Eetu Matilainen (Joonas Kaartinen, Teemu Runsala)
37:27 3-2 Joonas Kaartinen (Emil Leppänen, Teemu Runsala) VoM
Maalivahdit:
Hunters – Juuso Hyyppä 9+5+8= 22 torjuntaa
Titaanit – Jakob Brandner 9+15+14= 38 torjuntaa (poissa 58:55-60:00)
Jäähyt:
Hunters 1 x 2min= 2min
Titaanit 2 x 2min= 4min
Itseluottamusta uhkuen ja vierasryöstö mielessään kuluvan kauden toiseen Seiskatien herruustaistoon suunnannut Titaanit ei tosiaankaan päästänyt 14 perättäisen voiton putkessa porskuttanutta sekä Suomi-sarjan piikkipaikkaa hallussaan ennen kamppailun alkua pitänyttä Huntersia helpolla.
Punanutut näyttivät porvoolaisille, ettei sarjasijoitus etenkään ”paikallisotteluissa” merkitse yhtikäs mitään ja laittoivat isäntänsä oikeasti paiskimaan niska limassa hommia lähestulkoon täydet 60 minuuttia.
Kotkalaisten kannalta oli kuitenkin harmillista, että taiston toinen erä ei ollut tasollisesti lähelläkään kahta muuta ja juuri sen aikana Hunters sai kehiteltyä riittävän suuren edun itselleen, joka säilyi lopulta päätössummerin soimiseen asti Kokonniemen jäähallin valotaululla.
– Ottaa niin sanotusti hieman kupoliin, vaikka tiesimmekin haasteen olevan meillä erittäin kova, manasi Titaanien päävalmentaja Henri Holmström 3-2-tappioon päättyneen kamppailun jälkimainingeissa.
Holmströmin pettymystä korosti aivan varmasti se, että Titaanit tuli kuin tuulispää ottelun avauserään ja käytännössä yllätti kotijoukkueen housut kintuissa vauhdikkaalla sekä jämäkällä pelaamisellaan.
– Pystyimme jälleen saamaan todella hyvän lähdön peliin ja ensimmäinen kaksikymmenminuuttinen lähenteli pelillisesti jopa lähes täydellistä erää, Holmström totesi.
Punanutut tosiaankin saivat jälleen psyykattua itsensä heti pelin alusta lähtien vahvaan vetoon ja se poikikin jo ennen ensimmäisen vitosen täyttymistä kaksi täysosumaa.
Ottelun maalihanat aukaisi ajassa 2:53 vähän puolihuolimattomasta tilanteesta pelivälineen porvoolaismaalia kohti toimittanut Simo Kauppinen, jonka nopeasta vastahyökkäyksestä sivaltama tarkka kuti yllätti aivan täysin Hunters-maalia vartioineen Juuso Hyypän.
Kun vielä Erkka Huttunen ohjasi todellisen änärimaalin Veeti Kaplaksen syötöstä vain vajaata kahta minuuttia myöhemmin, oli Goljat lyöty kirjaimmelisesti Daavidin toimesta köysiin heti alkukättelyissä.
Isäntien tahmea meno korostui parhaiten siinä, ettei Hunters saanut koko avauserän aikana luotua kuin oikeastaan muutaman varteenotettavan tekopaikan ja syy siihen oli Titaanien todella vahva sekä nöyrä puolustuspelaaminen itävaltalaishäkkäri Jakob Brandner viimeisenä lukkonaan.
Tästä syystä tyyli, jolla hienosti esiintynyt ja ennakkoluulottomasti ensimmäisen erän aikana sarjakärkeä päihin pistellyt Titaanit tuli kamppailun keskimmäiselle kaksikymmenminuuttiselle, yllätti ja samalla masensi varmasti kaikki punanuttujen nimeen vannoneet.
Kotkalaisten pelaamisesta oli nimittäin jäänyt kutakuinkin aivan kaikki pukuhuoneen puolelle ja Huntersin saatua rivistönsä järjestykseen, vaihtui marssijärjestys kaukalon puolella aivan täysin.
Nyt viejänä olikin porvoolaisrevohka ja vikisijänä kaikin keinoin mukana roikkunut titaanimiehistö.
– Jätimme jostain syystä kaiken sen, minkä ansiosta olimme ensimmäisen erän jälkeen johdossa, tauon päätteeksi pukukoppiin, ”Holle” pyöritteli päätään.
– Teimme pelistä omalla tyhmällä pelaamisella todella vaikeaa – pyrimme vaihto toisensa jälkeen vain selviytymään, emmekä oikein uskaltaneet edes pelata.
Titaanit ei jostain syystä uskaltanut enää luottaa omiin vahvuuksiinsa saati pelata kiekolla, vaan se tyytyi lähinnä katselemaan lähietäisyydeltä mitä vastapuoli tekee ja se ei tunnetusti jääkiekossa johda ikinä kovin hyvään lopputulokseen.
– Varoittelin joukkuetta erätauolla, että sarjan kärkijengi tulee varmasti nostamaan pelitempoa ja tekemisensä tasoa toiseen erään, mutta emme siitä huolimatta pystyneet siihen vastaamaan, punanuttupiiskuri Holmström mietiskeli.
– Ehkä siinä rupesi nuoria poikia jännittämään hieman liiaksi ja taisimme alkaa jopa olettaa, että kyllähän tämä tästä sujuu vähän kuin omalla painollaan.
Noh... niin ei todellakaan käynyt, sillä Hunters kavensi heti toisen erän avausvaihdossa ex-titaani Vikke Terhon kauniin poikittaissyötön sisään tuutanneen Patrik Malleniuksen toimesta 1-2:een.
Kotijoukkueen vahva painostus toi lopulta myös ansaitun tasoituksen, kun omiaan pystyssä läpi erän mainioilla torjunnoillaan pitänyt Brandnerkaan ei enää voinut yhtikäs mitään Eetu Matilaisen päästyä täysin vapaasti neppaamaan Joonas Kaartisen kudin paluukiekon verkon perukoille.
Porvoolaisten vahvan tekemisen kruunasi ajassa 37:27 suoraan p-pistealoituksesta syntynyt 3-2-osuma, kun Emil Leppäsen siniviivan tuntumasta kohti kotkalaisrysää lähettämä kiekko kimpoili aiemmin syöttäjänä toimineen Kaartisen kautta hieman onnekkaasti reppuun, mutta kaikki lasketaan ja se tuurikin tulee aina omalla toiminnalla ansaita.
”Kivahan näitä pelejä on pelata, kun panosta piisaa”
Takaa-ajettavasta takaa-ajaksi jäänyt Titaanit sai luotua nahkansa ja nuoltua haavansa toisella erätauolla, jonka myötä päätöserässä nähtiin jälleen se sama kotkalaismiehistö, joka oli aloittanut pelin todella vahvasti.
Kun Hunterskin keskittyi enemmän varmaotteiseen puolustamiseen, meni pelaaminen todella tasaiseksi miekkailuksi ja ”paikalliskamppailun hengen” mukaiseksi rehdiksi vääntämiseksi.
Punanuttujen kannalta oli kuitenkin harmillista, etteivät kotkalaiset pystyneet enää luomaan niin pomminvarmaa tekopaikkaa, että pelivälinettä olisi päästy noukkimaan Hunters-vahti Juuso Hyypän selän takaa, vaikka lähellä sellainen aivan loppusekuntien aikana olikin.
Aikalisällä juonittu kuvio maalivahti Jakob Brandnerin vaihtoaition puolelle ottamisineen sekä kuudella kenttäpelaajalla tasoituksen tekemisineen kuitenkin kuivui kovasta yrityksestä huolimatta kokoon ja Hunters pääsi summerin soimisen yhteydessä tuulettamaan vapautuneesti jo 15:stä perättäistä voittoaan Suomi-sarjan runkosarjassa.
– Onnistuimme kolmannessa erässä nostamaan taas tasomme lähelle sitä mitä sen pitääkin näin laadukasta vastustajaa vastaan pelattaessa olla, kommentoi Titaanien päävalmentaja Henri Holmström.
– Puolustimme laadukkaasti ja saimme luotua tarvittavan määrän tekopaikkoja tasoittaaksemme ottelun, mutta ei tänään.
Kirvelevän niukasta tappiosta huolimatta Holmström oli ylpeä omasta joukkueestaan ja siitä tyylistä, jolla punanutut jaossa olevista pudotuspelipaikoista taistelevat.
– Pelaamisemme on ottanut selkeitä harppauksia eteenpäin – erityisesti se ilme, sydän ja sielu, jolla joukkue tällä hetkellä kaukalossa esiintyy, lämmittää omaa mieltäni suuresti, ”Holle” antoi ansaittua tunnustusta pelaajilleen.
Koska kotkalaisten pistepussi ei Porvoon keskiviikkoillassa saanut lisätäytettä, on jäljellä olevien runkosarjaotteluiden päämäärä harvinaisen selvä – Titaanit tarvitsee vielä neljä pistettä lisää plakkariinsa, mikäli Karhu HT pätkii normaalilla peliajalla perjantaina Poriin vieraisille matkaavan Muik Hockeyn.
Missä tahansa muussa lopputulemassa punanutuille riittää normaalin peliajan voitto joko Laser HT:sta tai Raahe-Kiekosta viemään Titaanit pudotuspelien ”villi kortti” –kierrokselle, kiitos porilaisvihulaisiaan selkeästi paremman maalieron, joka ratkaisee tasapisteissä sijoituksen sarjataulukossa.
Titaanileirissä tiedetään tilanne ja siitä aiotaan nauttia täysin rinnoin.
– Kivahan näitä pelejä on pelata, kun panosta piisaa, Holmström hymyili.
– Kaikki on edelleen täysin omissa käsissämme ja vaikka yksi ”ottelupallo” menikin, on meillä vielä kaksi jäljellä.
Käsillä ovat siis kuluvan kauden tähän mennessä tärkeimmät yksittäiset kamppailut, joten nyt jos koskaan punanutut tulevat tarvitsemaan taakseen kaiken mahdollisen tuen, jota Vaasan Koulunäkki Areenalla toivottavasti sankoin joukoin saapuvat kannattajat pystyvät verbaalisesti suosikeilleen tarjoamaan.
Kannustuksen vastapainoksi titaaniluotsi Holmström lupaa oman joukkueensa pistävän jälleen kaiken mahdollisen likoon, jotta tavoitteena oleva paikka pudotuspelijunan kyydissä löpsähtäisi punanuttujen haltuun.
– Lataamme jäljellä olevissa kotiotteluissamme taas kerran aivan kaiken tiskiin, mitä puseroistamme suinkin vain löytyy, ”Holle” paalutti.
– Ja kun näin teemme, tiedämme kyllä sitten sunnuntai-iltana mikä on lopputulema ja jatkuuko kautemme pudotuspeleissä vai on edessä kesäloma.
Ottelun kuvakavalkadi on katsottavissa Janne Penttisen valokuvat-sivustolta.
Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa kuluvan viikon lauantaina (12.3.), kun punanuttujen vieraaksi Kotkaan saapuu Oulun kiekkoylpeys – Laser HT.
Ottelu alkaa Vaasan Koulunäkki Areenalla kello 17:00 – liput kamppailuun maksavat 12 ja 8 euroa. TERVETULOA KANNUSTAMAAN PUNANUTUT KOTIVOITTOON!
|
