Kun kaadutaan, se tehdään saappaat jalassa

Olipahan pudotuspelisarja ja jos joku vielä kehtaa edes leikillään väittää, ettei Suomi-sarjan otteluissa ole väriä saati tunnetta, voi hänet kävelyttää suorinta tietä lähimpään vesistöön. Aivan kaikkensa kaukaloon jättänyt Titaanit kaatui perjantai-iltana Porvoossa mitellyssä puolivälierien ratkaisukamppailussa otsikon mukaisesti saappaat jalassa, sillä kotijoukkue Hunters oli lopulta yksinkertaisesti parempi maalein 6-1 (1-0, 2-0, 3-1) sekä eteni näin ollen ansaitusti välieriin, kun taas punanutut siirtyivät tappion myötä kesäloman viettoon.

Hunters – Titaanit 6-1 (1-0, 2-0, 3-1)

08:24 1-0 Emil Leppänen (Jani Rantanen, Joakim Kukkonen)
24:00 2-0 Nico Björkbacka (Joonas Kaartinen, Eetu Matilainen) YV VoM
32:32 3-0 Sampo Kettunen (Joakim Kukkonen, Eetu Matilainen)
44:09 4-0 Oscar Leppänen
48:52 5-0 Nico Björkbacka (Joakim Kukkonen, Sampo Kettunen)
56:04 6-0 Sampo Kettunen (Joonas Kaartinen, Eetu Matilainen)
59:52 6-1 Wilho Korpela (Petteri Paajanen, Simo Kauppinen)

Maalivahdit:

Hunters – Juuso Hyyppä 8+16+6= 30 torjuntaa
Titaanit – Niilo Pussinen 11+19+17= 47 torjuntaa

Jäähyt:

Hunters 4 x 2min + 1 x 10min= 18min
Titaanit 4 x 2min + 1 x 5min + 1 x 10min + 2 x 20min= 63min

Kaikki hieno ja kaunis tuppaa ikävä kyllä vain ihan aina loppumaan aikanaan.

Näin kävi Porvoon keväisessä perjantai-illassa Titaanien nousujohteiselle kiekkokaudelle, sillä punanuttujen puristus ei harmittavasti riittänyt Suomi-sarjan pudotuspelien puolivälieräsarjan ratkaisuottelussa aivan loppuun saakka, jonka seurauksena kotijoukkue Hunters ohjasi kotkalaiset tylyjen 6-1-lukemien kera kohti kesälomatunnelmia.

– Tämä oli kaikkinensa todella huikea ottelusarja ja vilpittömät onnittelut Huntersille sen voittamisesta sekä välieräpaikasta, totesi varsin tunteikkaalla päällä ollut Titaanien päävalmentaja Henri Holmström.

Runkosarjassa 8. sijalle yltänyt Titaanit ei pudotuspeleissä paljoa kuvia kumarrellut, vaan pisti ykkösenä kevään kliimaksiin lähteneen porvoolaisrevohkan todellakin ansaitsemaan paikkansa jatkokarkeloissa venyttäen huikealla taistelulla puolivälieräsarjan aina sen viidenteen ja ratkaisevaan koitokseen.

– Kaaduimme lopulta kaikkemme antaneita kunniakkaasti saappaat jalassa – valitettavasti tulos oli tällä kertaa tämä ja meidän matkamme päättyi tähän, Holmström summasi.

– Vaikka hävisimmekin ja se totta kai syö hetken aikaa miestä, niin silti on todettava, että nämä pelit olivat ”hemmetin isoja kilometrejä” meidän nuorelle miehistöllemme tulevaisuutta silmällä pitäen.

Punanutut tosiaankin saivat hienosti sujuneesta kevätkaudestaan todella paljon arvokkaita lisäkokemuksia reppuihinsa, jotka nousevat jatkossa varmasti arvoon arvaamattomaan.

Itse koko Seiskatien herruuden lopulta ratkaisseen kiekkoshow’n sinetöinneessä kamppailussa Titaaneilla ei aivan ottelun avaus- ja toisen erän alkuminuutteja lukuunottamatta ollut oikeastaan nokan koputtamista sen suhteen, kumpi illan gladiaattoreista oli lopulta se parempi osapuoli.

Kotkalaisten otteissa näkyi selkeästi hurja, jo siihen mennessä 17 päivään pelatun 10 kivikovan taiston mukanaan tuoma, rasitus ja kun Titaanit joutui muutenkin vajavaisen kokoonpanonsa osalta antamaan Huntersille tasoitusta, olivat ennusmerkit ilmassa sille, ettei hyvä heilu.

Tottahan toki punanutut taistelivat urhoollisesti sen minkä tyhjistä tankeistaan vielä irti saivat, mutta isäntien päästyä avauserässä Emil Leppäsen toimesta yllättämään Niilo Pussisen ja siirtymään johtoasemaan, alkoi ylämäki hiljalleen kasvaa liian jyrkäksi.

Oikeastaan ainoa kunnollinen sauma voimasuhteiden ympärikeikauttamiseen kotkalaisille tarjoutui ajassa 21:09, kun Huntersin Jere Pulkkinen rikkoi läpiajoon kirmannutta titaanihyökkääjä Danil Yakimchukia takaapäin rangaistuslauksen arvoisesti.

Rankkaria ampumaan asettunut Simo Kauppinen ei kuitenkaan onnistunut ohittamaan laukauksellaan porvoolaisvahti Juuso Hyyppää ja kun kyseisestä mano y mano-tilannetta seurannut tivoli sekoitti oikeastaan lopullisesti vieraiden pasmat.

– Ainahan voi toki jossitella, että mitä jos Kauppinen olisikin pistänyt rankkarista kiekon sisään, ”Holle” hymähti.

– Nyt ei kuitenkaan niin käynyt, vaan Huntersin veskari torjui ja onnistui pumppaamaan entisestään lisää virtaa omiinsa.

Kyseisen tivolin pääarkkitehdiksi nousivat ottelun päätuomari Atte Alastalo ja linjamiehet Kasper Hietala sekä Kevin Karenius, jotka päättivät yksissä tuumin pistää tilastomiehet oikein kunnolla töihin.

Alastalo antoi ensiksi Titaanien Eelis Salovaaralle täysin puhtaalta näyttäneestä taklauksesta 2+10 minuutin rangaistuksen, syynä laitataklaus. Kun vielä saman hässäkän aikana toinen linjureista oli omien sanojensa mukaan nähnyt punanuttujen Yakimchukin viskaavan kiekon omaan vaihtoaitioonsa, lätkäisi pääpillipiipari venäläiselle pelirangaistuksen käytöksestä, jonka syynä oli epäurheilijamainen käytös.

Titaanien harvalukuisesta pelaajakatraasta karsiutui näin ollen kaksi miestä lisää pois, joten jäljelle jääneiden kuorma kasvoi entisestään.

Ei ollut kovin suuri ihme, ettei kotkalaisleirissä Alastalon ja hänen adjutanttiensa toimintaa kovin hyvällä katsottu.

– Se on sanottava, ettemme todellakaan hävinneet tänään tuomareihin, mutta kyllähän kyseisen kolmikon toiminta oli luokatonta ja täysin linjatonta, kun vertaa tämän puolivälieräsarjan aiempiin otteluihin, pyöritteli Holmström epäuskoisena päätään.

– Ne [edeltävät ottelut] olivat mielestäni olleet pudotuspelilätkää mitä parhaimmissa määrin – niissä oli saanut ottaa iskuja sekä antaa niitä ja tunnetta oli ollut roppakaupalla mukana.

– Nyt tuntui siltä, ettei kukaan tiennyt mitä saa sekä mitä ei saa tehdä eli peli pilattiin aivan täysin ja se sapettaa aivan hemmetisti, titaaniluotsi murahti tyytymättömänä.

Sivusta tuomariston ja punanuttujen välistä kärhämää seurannut Hunters sitä vastoin onnistui kanavoimaan omat energiansa oikein sekä iskemään vieraansa, jos ei nyt täysin tainnoksiin, niin ainakin hämärän rajamaille vielä toisen erän aikana.

Titaanipelaajien hartiat alkoivat nimittäin painua entistä enemmän kasaan, kun ensiksi Nico Björkbacka runnoi ylivoimalla tilanteeksi 2-0 ja hetkeä myöhemmin ajassa 32:32 pystyi Sampo Kettunen hieman epäonnistuneella laukauksellaankin siirtämään porvoolaiset jo kolmen maalin karkumatkalle puolittaisen läpiajonsa päätteeksi.

Kun vielä Oscar Leppänen kikkaili Kokonniemen jäähallin valotaululle kolmannen erän alkuminuuteilla 4-0-lukemat, otti kotkalaiskäskyttäjä Holmström aikalisän ja vannotti omilleen, että nyt ei jätetä hommaa todellakaan kesken, vaan taistellaan kunniakkaasti loppuun asti.

Täten mitään totaaliromahdusta ei punanuttujen osalta myöskään nähty ja vaikka porvoolaiset kykenivätkin vielä komistelemaan maalilukemiaan Björkbackan sekä Kettusen illan toisilla henkilökohtaisilla onnistumisilla, sai Titaanit siitä huolimatta vielä sanottua viimeisen sanan nyyttikarkeloissa.

Hunters-veskari Hyypän haave nollapelistä, kun mureni vain kahdeksan sekuntia ennen täyttä aikaa syntyneeseen 6-1-kavennukseen, jonka kirjautti nimiinsä punanuttusentteri Wilho Korpela.

Titaanit kärsi näin ollen kolmannen selkeän tappionsa Porvoossa mitellyissä puolivälieräkoitoksissa, joten jo siinäkin mielessä Hunters lunasti täysin ansaitusti paikkansa välierävaiheeseen.

Punanuttujen päävalmentaja Henri Holmströmillä ei ollutkaan vaikeuksia tunnustaa isäntien paremmuutta, mutta tuomarikolmikolle hän halusi vielä heittää pienen itsetutkiskeluun liittyvän kotitehtävän, johon tulisi ottaa mukaan myös titaanihyökkääjä Eetu Laurinantille kolmannessa erässä tuomittu ulosajo päähän kohdistuneesta taklauksesta.

– Korostan silti sitä, ettemme olleet tänään tarpeeksi hyviä, jotta olisimme pystyneet ottelun voittamaan, mutta siitä huolimatta raitapaidat voivat kotiin päästyään katsoa pitkään peiliin ja miettiä, että ”miten meni noin niinku omasta mielestä?”.

”Voimme hyvillä mielin katsoa kulunutta kautta ja olla ylpeitä itsestämme!”

Pelinsä Porvoon perjantai-illassa paketoinut Titaanit voi kitkerästä tappiostaan huolimatta lähteä hyvillä mielin kesäloman viettoon sekä valmistautumaan kohti tulevaa Suomi-sarjakautta 2022–2023.

Syynä tähän on se, että kotkalaiset suorittivat päättyneen sesongin aikana erittäin onnistuneen ”nahanluonnin” niin joukkueen kasaamisen kuin sen toimintatapojen parantamisen ohella sekä saavuttivat punanuttujen uusimman suomisarjastintin parhaan urheilullisen tuloksen pelaamalla itsensä puolivälieriin ja poimimalla siellä tililleen kaksi komeaa voittoa runkosarjan ykkösestä Porvoon Huntersista.

– Huikea kasvutarina, tiivisti Titaanien päävalmentaja Henri Holmström miehistönsä matkan viime vuoden maaliskuun lopulta aina tähän iltaan saakka.

Ensimmäisen täyden kautensa valmennusurallaan miesten joukkueen vaihtopenkin takana häärännyt Holmström onnistui valmentamaan keski-iältään Suomi-sarjan nuorimman ja toiseksi kokemattomimman kotkalaisjoukkueen lähtökohdat ja ennakko-odotukset huomioon ottaneet huikeaan menestykseen, joka ei totisesti tullut helpolla, vaan vaati sanan varsinaisessa merkityksessä raakaa työntekoa koko pitkän kiekkokauden ajan.

– Tiesimme jo viime keväänä uuteen kauteen lähdettäessä, että matkasta ei missään nimessä tule helppo ja syyskaudella uimmekin välillä erittäin syvissä vesissä sekä kaikki mahdolliset asiat tuntuivat ottavan kupoliin ihan jo kotihallimme valoista lähtien, kertasi Holmström.

– Niin vain kykenimme silti syömään sen paskan sekä taistelemaan läpi huonojen hetkien ja hieman ennen joulutaukoa pelaamisemme rupesi kehittymään haluamaamme suuntaan, jonka myötä pystyimme haastamaan paperilla huomattavasti kovempia joukkueita tasapäisiin taistoihin otteluiden voitoista.

Selkein ulospäin näkynyt muutos Titaanien kohdalla tapahtui pitkittyneen joulutauon jälkeen, sillä selkeältä takamatkalta ja karsintapeikon syleilystä loppukiriin ponnistanut punanuttumiehistö onnistui voittamaan lopuista runkosarjakahinoistaan viisi seitsemästä, häviämään ainoastaan kärkikaksikko Huntersille sekä D-Kiekolle ja selvittämään tiensä pudotuspelien ”villi kortti” –kierrokselle.

– Lopulta peräti 60 päivää kestäneen pelittömän koronatauon aikana annoimme ison vastuun pelaajille pitää joukkueen normaalien harjoitusten ohella itsensä kuosissa ja mielen virkeänä, joka selkeästi kannatti, sillä saimme heti pelien jatkuttua hyvän draivin päälle sekä taistelimme lopulta itsemme mukaan pudotuspeleihin nähdyin seurauksin, ”Holle” myhäili.

– Kun se lumipallo lähtee pyörimään oikeaan suuntaan sekä uskot kokoajan omaan juttuusi, on lopputulema yleensä omalta kannaltasi katsottuna positiivinen ja sitä se totisesti meille oli.

”Villi kortti” –kierroksella Titaanit pisti vastaan asettuneen HCIK:n laulukuoroon ja laittoi niin ikään puolivälierävaiheessa suuren ennakkosuosikin Huntersin selkä seinää vasten, joten aivan varmasti kaikki vähääkään lajista ymmärtävät voivat allekirjoittaa punanuttuluotsi Holmströmin seuraavat sanat:

– Voimme hyvillä mielin katsoa kulunutta kautta ja olla ylpeitä itsestämme!

Vaikka kotkalaisten pelien päättyminen ja sen mukanaan tuoma hetkellinen tuska ei varmasti ollutkaan ehtinyt vielä hellittää pääpiiskuri Holmströmin otsalohkosta, käänsi mies jo osittain katseensa kohti tulevaa ja paljasti nimiä kuitenkaan mainitsematta, millä tolalla kauden 2022–2023 titaanimiehistön kasaus oikein on.

– Joukkueen runko alkaa olla jo varsin hyvin kasassa ja alamme hetken huilaamisen jälkeen pikkuhiljaa puskemaan myös sopimuksia pihalle, Holmström selvensi.

– Juuri sen takia sanoin tuossa aiemmin, että saimme erityisesti tästä keväästä vöillemme tärkeitä kilometrejä, joiden avulla pystymme luomaan hyvän jatkumon, eikä meidän tarvitse lähteä taas lähestulkoon täysin nollista kasaamaan tulevan kauden joukkuettamme.

Koska runkoa on saatu kasattua pelien ollessa vielä kesken, sopinee olettaa, että kyseessä on jatkosopimusten sorvaaminen osalle päättyneen kauden miehistöä.

– Suurimmalle osalle ensi kauden pelaajistosta toimintatavat ovat jo tuttuja ja he myös tuntevat minut sekä minkälainen persoona olen – nämä ovat juuri niitä asioita, jotka helpottavat suuresti kauteen lähtöä, osoitti ”Holle” epäilyt jatkosopimusten teoista oikeiksi.

– Tästä syystä olen satavarma siitä, että pystymme jatkossa taistelemaan aivan eri sijoista, kuin siitä olemmeko viimeisellä pudotuspeli- vaiko ensimmäisellä karsijan paikalla.

Viimeisiksi sanoikseen kotkalaiskolonnan komentaja halusi vielä pukea suuret ja samalla lämpimät kiitokset punanuttujen uskollisille kannattajille.

– Mitä pidemmälle kausi eteni, oli hienoa todeta kotkalaisten ottaneen meidän jälleen omakseen ja varsinkin tänään paikalla taisi olla jopa enemmän titaani- kuin Hunters-kannattajia, sillä siltä se ainakin kannustuksesta päätellen tuntui, Holmström hymyili.

– Jatketaan yhdessä kasvutarinaamme, eli me täällä joukkueena arjessa ja yleisömäärät sitten peleissä – tehdään tästä yhteinen juttu ja ollaan ylpeitä siitä, niin meillä on jatkossa mahdollisuudet ihan mihin vain!

Ottelun maalikooste on katsottavissa LeijonatTV:n Youtube-kanavalta.

Ottelun kuvakavalkadi on katsottavissa Michael Schalesin kuvat-sivustolta.

Iso kiitos kuluneesta kiekkokaudesta 2021–2022 kaikille titaanikannattajille ja yhteistyökumppaneille sekä joukkueen parissa töitä paiskineille tahoille!