Tasapeli tiputti sininutut laulukuoroon

21 sekuntia erotti Titaanit Akatemian Eteläisen alueen II-divisioonan toisen välierän voitosta. GrIFK nimittäin nousi aivan normaalin peliajan lopussa ilman maalivahtia pelaten 8-8 (3-3, 1-2, 4-3) –tasalukemiin, joka tiesi sitä, että kotkalaisten kausi loppui kuin seinään, kun taas kauniaislaiset jatkavat kevättään ”Rautaliigan” finaalipeleissä.

Titaanit Akatemia – GrIFK 8-8 (3-3, 1-2, 4-3)

02:07 1-0 Juho Luukkonen (Eppu Oksanen, Tomi Salovaara) YV
03:33 2-0 Jyri Seppinen (Aapo Lampinen, Joel Helle) YV
07:54 2-1 Lassi Köykkä-Luopa (Mikko Kalliomäki, Jami Tamminen)
09:07 2-2 Robert Jaakkola (Jussi Kuikka, Teemu Lagerström) YV
12:37 3-2 Juho Paavola (Eppu Oksanen, Juho Luukkonen)
12:45 3-3 Jared Henderson (Ville Punsar)
30:33 3-4 Mikko Eloranta (Antti Mäenpää, Ville Punsar)
31:34 4-4 Juho Paavola (Eppu Oksanen, Juho Luukkonen)
38:19 4-5 Mikko Palotie (Mikael Syren, Teemu Lagerström)
45:59 5-5 Tomi Inkinen (Aapo Lampinen) AV SR
49:54 6-5 Joel Helle
50:51 7-5 Aapo Lampinen (Joonas Saarilehto)
54:45 7-6 Mikko Palotie
56:36 7-7 Mikko Palotie (Teemu Lagerström, Jared Henderson)
58:43 8-7 Tomi Inkinen (Aapo Lampinen, Jani Vilkas) AV SR
59:39 8-8 Ville Punsar (Mikko Eloranta, Lassi Köykkä-Luopa) YV IM TaM

Maalivahdit:

Titaanit Akatemia – Niilo Pussinen 8+8+6= 22 torjuntaa
GrIFK – Robin Rapo 21+15+17= 52 torjuntaa (poissa 59:18-59:39)

Jäähyt:

Titaanit Akatemia 4 x 2min= 8min
GrIFK 5 x 2min= 10min

Sunnuntaina Ilona Areenalla mitelty Eteläisen alueen II-divisioonan toinen ja ratkaiseva välieräottelu Titaanit Akatemian sekä GrIFK:n välillä todisti taas kerran sen, että ettei peli saati elämä ole aina oikeudenmukaista – se on peliä.

Eilen GrIFK:lle taipunut Titaanit oli taas kerran yhdessä yössä luonut nahkansa tullut yhteensä 493 katsojan eteen jättämään aivan kaikkensa kaukalon laitojen sisäpuolelle mitä vain jätettävissä oli.

Puristus ei kuitenkaan tällä kertaa riittänyt aivan loppuun asti, sillä vieraiden Ville Punsarin ajassa 59:39 sivaltama 8-8-osuma passitti sininutut kesäloman viettoon katkera pettymys takaraivoa jyskyttäen.

– Ei tuota joukkuetta voi missään nimessä taistelun puutteesta syyttää – kyllä pojat tekivät sen, minkä pystyivät, totesi Titaanit Akatemian päävalmentaja Marko Oksanen taiston tauottua.

– Näin jälkikäteen voisi tietysti spekuloida monellakin asialla, mutta se on mielestäni täysin turhaa.

Vaikka tappion hetkellä vietävästi harmittaakin, tulee lopputulosta aina kunnioittaa. GrIFK oli tässä välieräsarjassa se parempi osapuoli ja ansaitsi aivan täysin paikkansa ”Rautaliigan” finaaleissa.

– Kaikki kunnia vastustajalle – nämä kaksi kamppailua huomioiden GrIFK oli parempi ja ansaitsi finaalipaikan, myönsi myös titaaniluotsi Oksanen.

– Me emme valitettavasti tuon parempaan näillä resursseilla pystyneet.

Itse ottelu tarjosi alusta aina loppuun asti nähtävää koko neljä euroa maksaneen pääsylipun edestä. Pelin virtaus ja tilanteet vaihtelivat tämän tästä sekä heittivät välillä jopa häränpyllyä.

Kyseessä ei siis todellakaan, kuten loppulukemistakin voi päätellä, ollut mikään normaali tiukka ja vähämaalinen pudotuspelitaistelu, jollaisessa omaa päätä turvaus nousee aina päärooliin.

Nyt hyökättiin surutta ja pyrittiin tekemään maaleja, vaikkei se aina olisikaan ollut järkevin vaihtoehto.

– Olihan tämänpäiväinen kaikkinensa aikamoinen maalintekokilpailu, Oksanen mietiskeli.

– Siitä huolimatta olimme paremmin pelissä sisällä sekä taistelussa mukana kuin eilen.

Vieraiden sitkeys palkittiin

Titaanit sai kotiotteluunsa jälleen lentävän lähdön, kun Juho Luukkonen ja Jyri Seppinen veivät isännät kahden maalin karkumatkalle vain reilun kolmen minuutin pelaamisen jälkeen.

GrIFK iski kuitenkin pelin lähes yhtä nopeasti tasoihin avauserän puolivälissä, jonka jälkeen oli taas Titaanien vuoro maalata Juho Paavolan toimesta.

3-2-lukemat säilyivät Ilona Areenan valotaululla kuitenkin vain vaivaiset kahdeksan sekuntia, Granin lyötyä pelin suoraan keskialoituksesta lähteneellä hyökkäyksellä tasoihin.

Hawaiji-kiekkoa muistuttanut ensimmäinen kaksikymppinen ei joukkueiden menohaluja liiemmin hillinnyt, sillä sama tahti jatkui kiekon pudottua erätauon jälkeen uudelleen jäähän.

Vajaa 500-päinen kotkalaisyleisö varmasti viihtyi istuimillaan hallin lehtereillä, sillä peli oli kaikkinensa erittäin viihdyttävää katsottavaa, vaikkei se ehkä valmentajien mieleen niin ollutkaan.

Kellon raksuttaessa tasaisesti eteenpäin alkoi myös tunne kaukalon puolella tasaisesti nousta ja laidat rytisivät puolin sekä toisin yltyneen taklauspelin seurauksena.

Avauserässä kuskin paikalla olleet sininutut jäivät toisessa erässä takaa-ajajan asemaan, sillä GrIFK onnistui kahdesta oikein ajoitetun kiekonriiston jälkeisestä hyökkäyksestä hilaamaan itsensä viimeiselle erätauolle maalin johtoasemassa, vaikka Paavola toikin illan toisellaan pelin 4-4-tasalukemiin vähän taiston puolivälin krouvin jälkeen.

Päätöserästä tulikin sitten todellinen trilleri, jonka aikana tunneskaala niin koti- kuin vierasjoukkueenkin aitiossa sekä katsomossa vaihtelu suoranaisesta epätoivosta aina hyvänolontunteen mukanaan tuomaan euforiaan.

Kaikkensa peliin laittanut Titaanit hyökkäsi täysillä tulta päin ja se kannatti, sillä GrIFK-vahti Robin Rapo joutui kaivamaan kiekon kolmesti selkänsä takaa kolmannen erän puoliväliin mentäessä.

Kotiyleisöä -ja joukkuetta vuorollaan kun villitsivät Tomi Inkinen, Joel Helle sekä kuparisensa kreivin aikaan rikki saanut Aapo Lampinen.

7-5-tilanteessa näyttikin hetken, että Grani katkeaa, mutta mitä vielä. Kauniaislaiset vetivät hetken henkeä ja iskivät valtavalla voimalla vastaan tasoittaen pelin Mikko Palotien kahdella täysin identtisellä osumalla.

Palotien 7-7-maalin jälkeen pelikelloon jäi aikaa vielä reilut kolme minuuttia, jota vieraat alkoivat kuluttaa omaa päätään tiukasti puolustaen.

Lisähelpotusta GrIFK:n urakkaan tuli ajassa 58:17, kun titaanipuolustaja Kalle Kolehmaiselle vihellettiin täysin pelin hengen vastainen rangaistus vierasjoukkueen pelaajan heittäydyttyä kuolevan joutsenen lailla todella näyttävästi oman maalinsa takana jäähän.

Titaanit ei alivoimatilanteesta kuitenkaan lannistunut, vaan punoi juonet aikalisällä ja lähti hakemaan rohkeasti riskin kera tarvittua johtomaalia.

Grani puolestaan tuudittautui ylivoimansa aikana hieman liiaksi siihen olettamukseen, etteivät sininutut nouse enää sillasta.

Titaanit päätti kuitenkin toisin ja niin vain Aapo Lampisen poikkikentän syöttö tavoitti täysin yksin siniviivan tuntumassa olleen Tomi Inkisen, joka polkaisi läpi sekä sijoitti pelivälineen tarkasti GrIFK-veskari Robin Rapon puikoista häkkiin, räjäyttäen samalla Ilona Areenan karmeaan huutomyrskyyn.

Inkisen 8-7-osuman syntymisen jälkeen vieraille jäi tasoituksen tekoon aikaa 77 pitkää sekuntia. Grani ottikin kiekon haltuunsa saatuaan maalivahtinsa pois ja haki tasoittavaa täysosumaa kuudella neljää titaanipelaajaa vastaan.

Sininuttujen alivoimanelikko taistelikin urhoollisesti ja peitti laukaisupaikat esimerkillisesti, mutta lopulta vieraiden puolustaja Mikko Eloranta onnistui heittämään pelivälineen maalille, jossa se ajautui aikansa pompittuaan Ville Punsarin ulottuville.

Punsar ei tässä kohtaa liiemmin enää kysellyt, vaan kiskaisi ajassa 59:39 limpun voimalla etukulmasta verkon perukoille, ohittaen näin titaanimaalia vartioineen Niilo Pussisen jo kahdeksannen kerran kuluvan kiekkoillan aikana.

8-8-tasoitus hiljensi kotkalaiskannattajat aivan täysin ja sama epäusko oli vallalla myös Titaanien vaihtoaitiossa.

Jäljelle jääneet 21 sekuntia Grani onnistui lopulta tappamaan varsin helposti pois kellosta ja näin ollen Titaanien kausi sai karun päätöksen, jään täytyttyä finaalipaikkaa täysin rinnoin juhlivista kauniaislaispelaajista.

”Kotkalaisessa jääkiekkoilussa on potentiaalia”

Suurimmat pettymyksen mukanaan tuomat henkäykset välittömästi päätössummerin jälkeen keuhkoistaan ulos puhaltanut Titaanit Akatemian päävalmentaja Marko Oksanen suostui osittain perkaamaan kulunutta kiekkokautta.

– Kulunut kausi on ollut kokonaisuudessaan nousujohteinen ja siihen pitää ehdottomasti olla tyytyväinen, Oksanen totesi.

– Kun muistellaan joukkueen tilannetta ja lähtökohtia kauteen, niin me ihan oikeasti alkusyksystä mietimme sitä, että ainut tavoitteemme on olla runkosarjassa kahdeksan parhaan joukossa ja lunastaa sen perusteella sarjapaikka itsellemme.

– Pelaamisemme oli vähän sitä sun tätä alkukaudesta ja otteet heittelivät jopa otteluiden sisällä aivan mihin sattuu, titaanipiiskuri kommentoi.

Titaanit pääsi kuitenkin alkusyksyn vaikeuksiensa yli ja paransi pelaamistaan kuin sika juoksuaan – se toi lopulta runkosarjassa 3. sijan, sarjapaikan tulevalle kaudelle 2015–2016 sekä hyvät lähtökohdat pudotuspeleihin.

– Joukkueen pelillinen kasvu ja samalla myös henkinen kasvu joukkueeksi oli aivan valtavaa, sanoi Oksanen tyytyväisyys äänessään.

– Harva ryhmä kasvaa yhden pelikauden aikana niin paljon, kuin tuo nyt pukukopissa kaikkensa antanut porukka on tehnyt.

Pudotuspeleissä sininuttujen taistelu riitti lopulta välieriin, jossa GrIFK oli tällä kertaa yksinkertaisesti parempi.

– Totta kai nälkä kasvaa aina uusien tilaisuuksien tullessa eteen ja tietenkin kauden päättyessä pudotuspeleissä putoamiseen on päällimmäinen tunne kova pettymys, Oksanen sanaili.

– Kokonaisuutta peilattaessa, en voi kauhean pettynyt kuitenkaan olla tuohon joukkueen tekemiseen ja kauden kokonaissuoritukseen.

Titaanien joukkue vuosimallia 2014–2015 kirjoitti jälleen yhden hienon tarinan kotkalaiseen kiekkohistoriaan, vaikkei se lopulta juhliin päättynytkään.

– Osoitin henkilökohtaiset kiitokset koko hienolle joukkueelle – näiden äijien kanssa on ollut mukava tehdä töitä ja nähdä sekä kokea sen yhteen kasvaminen kauden aikana, totesi Oksanen.

Sunnuntai-iltaan päättyi myös ainakin muutama titaaniura, sillä joukkuetta viisi edelliskautta edustanut Tomi Inkinen, kolmena viime vuotena mukana ollut Antti Kutvonen sekä keväällä takaisin Kotkaan palannut ja neljännen sesonkinsa Titaaneissa päättänyt Jami Miettinen eivät enää vastaisuudessa sininuttua päälleen vedä.

Kokemusta ja taitoa poistuu siis ensi kauden miehistöstä kahmalokaupalla, mutta kovin suurta syytä epävarmuuteen ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kiitos siitä kuuluu Titaanien omille kasvateille, jotka ovat alkaneet mitä enenevissä määrin ottamaan itselleen jalansijaa edustusjoukkueessa.

– Kotkalaisessa jääkiekkoilussa on potentiaalia – se näkyi tänään ja se näkyi eilen sekä koko kuluneen kauden aikana, tokaisi Titaanit Akatemian päävalmentaja Marko Oksanen.

– Meidän nuoret pelaajamme kasvavat kokoajan vain isompaan rooliin, joten sen suhteen tulevaisuuteen voi katsoa varsin levollisin mielin.

– Kunhan kyseiset kaverit saavat vielä muutaman vuoden lisää kokemusta, tulee meillä täällä Kotkassa olemaan todella kovia pelaajia ihan omasta takaa, Oksanen naulasi.

Ilona Areena hiljenee Titaanien edustuskiekkoilun osalta taas hetkiseksi, ennen kuin alkaa jälleen uuden kauden ja joukkueen rakentaminen.

– Tämän kauden osalta laitetaan nyt pillit pussiin ja vedetään hetki henkeä, jonka jälkeen on varmasti vasta sen varsinaisen yhteenvedon aika, päätti titaaniluotsi Oksanen.

Iso kiitos kuluneesta kiekkokaudesta 2014–2015 kaikille titaanikannattajille ja yhteistyökumppaneille sekä joukkueen parissa töitä paiskineille tahoille!