Juho Saarilehdon viivapommi siivitti punanutut arvokkaaseen vierasvoittoon Kauniaisten lauantai-illassa.
|
Titaanit palasi nopeasti takaisin normaaliin marssitahtiin, vieraillessaan lauantai-iltana Kauniaisten jäähallissa. Kotijoukkue GrIFK yritti pistää peli-ilonsa jälleen löytäneelle ja hartiavoimin kovalla asenteella töitä paiskineille punanutuille kampoihin, mutta joutui lopulta toteamaan kotkalaiset paremmakseen maalein 2-5 (1-2, 1-2, 0-1) päättyneessä ”Rautaliiga”-ottelussa.
GrIFK – Titaanit 2-5 (1-2, 1-2, 0-1)
07:39 0-1 Juho Luukkonen (Juuso Löppönen, Eppu Oksanen)
08:43 1-1 Olli Ruokamo SR
19:55 1-2 Santeri Kunttu (Joni Kainulainen, Aapo Lampinen)
30:32 1-3 Juho Saarilehto (Aapo Lampinen, Joni Kainulainen) YV VoM
32:11 2-3 Robert Jaakkola (Teemu Lagerström, Sami Saastamoinen) YV
33:50 2-4 Kalle Kolehmainen (Joni Kainulainen, Aapo Lampinen)
58:53 2-5 Aapo Lampinen (Juho Saarilehto) TM
Maalivahdit:
GrIFK – Valtteri Wejberg 22+15+12= 49 torjuntaa (poissa 58:37-58:53)
Titaanit – Niilo Pussinen 10+8+8= 26 torjuntaa
Jäähyt:
GrIFK 5 x 2min= 10min
Titaanit 4 x 2min= 8min
Kyllä se vain kummasti tuppaa menemään niin, että oikein käsiteltynä tappiot kasvattavat.
Näin kävi myös Titaanien kohdalla, sillä PEPO:lta edellislauantaina saatu oppitunti oli mennyt perille ja Kauniaisten jäähallissa nähtiin jälleen se vanha tuttu ”punakone”, joka terrorisoi syyskaudella vastustajien mielenrauhaa.
Isäntäjoukkue GrIFK jaksoi roikkua näennäisesti vieraiden kelkassa lähes koko 60 minuutin ajan, mutta lähellä voittoa oravalauma ei ollut oikeastaan missään vaiheessa kamppailua.
Titaanien pelaamista kuvasti parhaiten todella raikas peli-ilme ja yhteen hiileen puhaltaminen, jonka myötä kaikenlainen kurittomuus oli heitetty romukoppaan.
– Pieni kasvojen pesu viime viikonlopusta oli ihan paikallaan – pelasimme jälleen sillä tasolla, millä meidän kuuluukin pelata, myhäili Titaanien päävalmentaja Marko Oksanen tyytyväisenä.
Jäällä luistelikin täyden neljän kentällisen voimin töitä paiskinut sekä omaan vahvaan tekemiseensä tyylikkäästi nojannut kotkalaisjoukkue ja vaikka GrIFK:n selkäranka napsahti lopullisesti vasta Aapo Lampisen reilua minuuttia ennen päätöstä tyhjiin viimeistelemään 2-5-osumaan, oli taiston todellinen ratkaisu näytelty jo paljon aiemmin.
– Olimme tänään kauttaaltaan parempi joukkue, Oksanen hykerteli.
– Kaikki neljä kentällistämme pelasivat todella hyvin, eikä riveistämme löytynyt heikkoa lenkkiä ja se olikin mielestäni koko voiton tae.
Titaanien kolmen maalin vierasvoiton arvoa nostaa eritoten se, että punanutut kairasivat sen aina pahasta oravaluolasta.
– Tämä oli iso voitto, sillä Kauniaisista on aina vaikea hakea täyttä pistepottia, myönsi myös titaaniluotsi Oksanen.
– Tästä on todella hyvä jatkaa huomista kohti ja yleensäkin kevättä eteenpäin.
”Kokonaisuus oli tänään todella hyvä”
Ottelun alku oli Titaanien ja GrIFK:n kohtaamisille hyvinkin tyypillinen. Punanutut pyrkivät hallitsemaan peliä vahvan liikkeensä turvin, kun taas raskastekoisempi kotijoukkue halusi horjuttaa vieraitaan kovalla kontaktipelaamisella.
Titaanit pisti kuitenkin myös tällä osa-alueella heti alusta lähtien kovan kovaa vastaan ja kun sekin etu syötiin välittömästi isänniltä pois, soljui peli täysin punanuttujen suunnitelmien mukaan eteenpäin.
Kotkalaisten hallinta ja hurja rumputuli kohti Grani-vahti Valtteri Wejbergiä toi ensikerran tulosta reilut seitsemän minuutin hujakoilla, kun Juuso Löppönen ja Eppu Oksanen petasivat Juho Luukkoselle parilla nopealla siirrolla paikan, jonka jälkeen punavalo paloi ensimmäisen kerran kotijoukkueen veräjän takana.
GrIFK tosin kuittasi lähes välittömästi puntit tasoihin titaanipuolustajan oman alueen syöttöharhan seurauksena, mutta Olli Ruokamon 1-1-maali ei Titaaneita liiemmin hillinnyt. Pikemminkin päinvastoin.
Punainen tivoli pyöri avauserän jälkimmäisen kympin lähes jatkuvalla syötöllä Wejbergin vartioiman maalin ympärillä ja lopulta Santeri Kunttu onnistui iskemään Titaanit 1-2-johtoon todellisella pukukoppimaalilla, joka syntyi vain viisi sekuntia ennen summerin sointia.
– Tekeminen oli koko viikon ajan harjoituksissa hyvällä tasolla, selvitti Titaanien päävalmentaja Marko Oksanen joukkueensa vahvaa virettä.
– Kyllä sen piti näkyäkin jossain, että olimme taas alkaneet panostaa enemmän pelillisiin asioihin ja samalla löysänneet hieman harjoittelua.
Erätauolta kaukaloon palasi entisestään lisää himoa tekemiseensä saanut vierailija ja kotijoukkueella näyttikin ajoittain menevän sormi klassisesti suuhun, punanuttujen vyöryessä joka puolelta kohti sota-aluetta.
Toki Granillekin avautui silloin tällöin paikkoja vastaiskuihin, mutta titaanimaalia vartioinut Niilo Pussinen teki kerta toisensa jälkeen tyhjiksi kauniaislaisten yritykset ja loput hoiti uhrautuvasti omaa maaliaan puolustanut kenttäpelaajakolonna.
Erän puolivälin tietämä oli jälleen otollista aikaa maalinteon suhteen, sillä Titaanit onnistui oman ylivoimapelinsä turvin siirtymään jo 1-3-johtoasemaan.
Juho Saarilehto malttoi hienosti mielensä viivassa, katsoi tarkasti minne ampuu ja täräytti sen jälkeen sellaisen kolimojon aivan oravarysän oikeaan yläpesään, ettei paremmasta väliä.
Vieraiden ilo oli kuitenkin taas varsin lyhytaikaista. Grani nimittäin pisti ylivoimapuntit tasoihin vain hetkeä myöhemmin, kun ensimmäisen ottelunsa kuluvalla kaudella pitkän sairausloman jälkeen pelannut Robert Jaakkola pääsi sivaltamaan neliön keskeltä telkän pönttöön ja isännät jälleen maalin päähän.
Titaaneita Jaakkola ”esikoinen” ei liiemmin horjuttanut ja vastaveto tulikin reilun puolentoista minuutin päästä Kalle Kolehmaisen lavasta.
Joni Kainulainen ja Aapo Lampinen kiekottelivat hyökkäysalueella aikansa, jonka jälkeen luovuttivat yksissä tuumin pelivälineen Kolehmaiselle, jonka tarkka kuti masensi jälleen maskissa olleen GrIFK-veskari Valtteri Wejbergin ja heilutti villisti kotijoukkueen maaliverkkoa.
2-4-osuman jälkeen lukemat jumiutuivat pitkäksi aikaa paikoilleen, eikä niihin päästy iskemään muutosta, vaikka kumpikin joukkue haki niin tasakentällisin kuin miesylivoimalla ahnaasti onnistumisia.
Kumimuikku ei kuitenkaan päässyt sujahtamaan verkkoon, kiitos kummankin häkkärin – Wejbergin sekä Pussisen – torjuntojen, jotka jättivät tasaiseen tahtiin pelaajat ilman lisätehoja.
Titaanit myös tiivisti ja yksinkertaisesti päätöserässä selkeästi omaa pelaamistaan sekä suojasi entistä kovemmalla tarmolla omaa maaliaan.
GrIFK taas pyrki pääsemään pelin päälle lähes keinolla millä hyvänsä, mutta kun se ei onnistunut edes maalivahdin pois ottamisen jälkeen, pääsi Lampinen viimeistelemään taiston 2-5-päätöslukemat digitaalien pysähtyessä aikaan 58:53.
Pikainen paluu takaisin voittokantaan kutitti mojovasti kotkalaiskäskyttäjä Oksasen makuhermoja.
– Kokonaisuus oli tänään todella hyvä, Oksanen suitsutti.
– Kurinalainen pelaaminen ja usko omaan tekemiseen toivat hyvän lopputuloksen.
Vahva peliesitys toi hyvän fiiliksen päälle koko titaanimiehistölle ja se on todella hyvä asia, sillä sunnuntaina samanlaista flow’ta tarvitaan, Haukkojen saapuessa Ilona Areenan pätsiin.
– Nyt olemme valmiiksi lämpöisiä ja valmiina kohtaamaan kärkikamppailussa Haukat, totesi Oksanen.
Punanuttupiiskurilla oli myös selvät sävelet mielessä sen suhteen, millä keinoilla sarjakakkonen joutuu kärkitaiston jälkeen poistumaan tyhjin käsin takaisin Järvenpäähän.
– Meidän pitää vain jatkaa omaa tekemistämme ja saada pelaamisestamme pois ne pienet virheet sekä hetkittäiset jaksot, joiden aikana pakkamme meinasi tänään hajota, kommentoi Oksanen.
– Jos ja kun tässä tavoitteessa onnistumme, uskon kolmen sarjapisteen jäävän huomenna Kotkaan.
Titaanien taistelu II-divisioonan runkosarjassa jatkuu heti huomenna sunnuntaina (24.1.), kun Haukat saapuu Ilona Areenalle testaamaan punanuttujen pelivireen kello 17:00 alkavassa Etelä-lohkon kärkikamppailussa.
Rahtarit ry laittaa pelin aikana jakoon peräti 600 heijastinta ottelulippua, kausi- tai VIP-korttia hallussaan pitäville katsojille.
Liput kamppailuun maksavat 6 ja 3 euroa – TERVETULOA!
|
