#Törrö300

Lauantainen ”Rautaliigan” runkosarjan päätöskierroksen kamppailu ei ole aivan mikä tahansa normikoitos, sillä kotijoukkueen varakapteeni Tomi Pylväläinen saavuttaa Titaaneissa pelatuissa taistoissa 300 ottelun kunnioitettavan tasalukeman.

Kuluvan viikon lauantaina 20.2.2016 kirjoitetaan Kotkan Titaanien värikkääseen kiekkohistoriaan jälleen yksi todella kunnioitettava lisäluku.

Kyseisellä päivämäärällä rikkoutuu nimittäin hieno tasalukema pelattujen otteluiden määrässä, kun punanuttujen varakapteenina häärivä Tomi Pylväläinen saa täyteen 300 titaanipaita päällä miteltyä runkosarjaottelua.

Pylväläinen on ennen lauantaina edessä olevaa ”juhlailtaansa" tahkonnut Titaaneissa kolmella eri sarjatasolla kaiken kaikkiaan 299 koitosta, joissa 32-vuotiaan puolustajan tilille on kirjattu 122 (40+82) tehopistettä.

– Vähän yllätyksenä, mutta ihan hauskana sellaisena tämä rajapyykin rikkominen tuli, sillä itselläni ei ennen viime viikonloppua ollut tuon taivaallista käryä koko asiasta, hymyilee aidosti eteensä osuneista kunniaosoituksista hieman hämillään oleva Pylväläinen.

– En osannut edes ajatella, että saisin nimiini noin suuren määrän pelejä titaanipaidassa, kiitos Piranha’sissa viettämäni seitsemän vuoden mittaisen ajanjakson.

Näin kuitenkin lauantaisessa HC Vantaata vastaan pelattavassa ”Rautaliigan” runkosarjan päätöskierroksen ottelussa tulee tapahtumaan kymmenettä kauttaan Titaaneissa viilettävän Pylväläisen kohdalla.

Pitkän ja kunnioitettavan uran jo tähän mennessä tehnyt kotkalaisseuran oma kasvatti aloitti taipaleensa Titaanien edustusjoukkueen riveissä Suomi-sarjakaudella 2000–2001. Aikaa on siis tähän päivään mennessä kulunut vajaat 16 vuotta, jotka pitävät sisällään monia hauskoja muistoja matkan varrelta.

Kysyttäessä muistaako punanuttujen varakapteeni missä ja ketä vastaan titaanidebyytti tapahtui, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä konsanaan sen suurempia miettimättä.

– Se oli SaPKoa vastaan vanhassa kunnon Kumiglobenissa pelattu Suomi-sarjaottelu, joka sujui omalta osaltani ihan hyvin, ”Törrö” kommentoi ja jatkaa samaan hengenvetoon:

– En ole aivan varma päättyikö peli lopulta tappioon, mutta se taas on selkeästi mielessä, että ketjukavereinani olivat Louhivaaran Ossi ja Gåsmanin Tuomas.

Avausottelun lisäksi Pylväläinen listaa mieluisimpien titaanimuistojen joukkoon kaksi varsin odotettuakin tapahtumaa.

– Kyllähän se Mestis-nousun tuonut kausi 2006–2007 ja etenkin kyseisen vuoden joukkue olivat sellaisia, jotka ovat jääneet erittäin positiivisina asioina mieleen, titaanipuolustaja sanailee.

– Kyseessä on ylivoimaisesti paras joukkue, johon olen urani aikana kuulunut.

Eikä se tietenkään olisi mistään kotoisin, jollei myös eräs oma henkilökohtainen tähtihetki pääsisi hyvien muistojen listan kärkipäähän.

– Titaaniurani avausmaali on totta kai edelleen kirkkaana mielessä – se syntyi ensimmäisellä kaudellani SaPKon verkkoon Talvisalon jäähallissa Savonlinnassa.

A trip down the memory lane

”Esikoisosuma” oli samalla myös Tomi Pylväläisen ainut koko kyseisellä Suomi-sarjakaudella 2000–2001, sillä silloin maalinteosta vastasivat hieman kokeneemmat joukkuekaverit, joita ”Törrö” haluaa ehdottomasti näin jälkikäteen kehua.

– Ensimmäisinä edustusjoukkue vuosinani meillä oli kasassa varsin kotkalainen joukkue, jolla pärjäsimme yllättävänkin hyvin Suomi-sarjassa, Pylväläinen muistelee naama näkkärillä.

– Niitä pelimiehiä on kyllä todella paljon, joita voisi framille nostaa...

Nykyisen punanutturyhmän kokenein pelaaja pyörittelee hetken aikaa päätään, ennen kuin alkaa ladella kotkalaiselle kiekkoyleisölle erittäin tuttuja nimiä tiskiin.

– Siltä ajalta etenkin Rouvisen Simo ja Vuorisen Tero olivat sellaisia pelimiehiä, jotka pelasivat taitojensa puolesta mielestäni liian alhaisella sarjatasolla, antaa Pylväläinen tunnustusta aikanaan hurjia pistemääriä punanutussa mättäneelle tehoduolle.

– Pakkohan tähän kohtaan on mainita myös komean liigauran jo nyt tehnyt Ossi [Louhivaara] sekä pakkiparinani pelanneista kavereista Räisäsen Raine ja Onnelan Jussi.

Siihen aikaan varsin nuorena, vasta 17-vuotiaana pojankloppina, edustusjoukkueen mukaan noussut Pylväläinen jakaa suuren kiitoksen myös miestä junioriaikoina eteenpäin opastaneelle valmentajalleen.

– Grönholmin Auvo on junioriaikojeni valmentajista ehdottomasti se, jota minun pakko kiittää siitä, että onnistuin niinkin nuorena nousemaan mukaan edustusympyröihin, ”Törrö” tokaisee.

– Hän oli varmasti se ratkaisevin tekijä siinä, että meidän silloisesta hyvin menestyneestä B-nuorten joukkueestamme pääsi aika moni kokeilemaan siipiensä kantavuutta edustustasolla.

Jokaisella jääkiekkoilijalla on yleensä myös kaukalon saati jäähallin ulkopuolella se yksi asia, jonka apuun ja tukeen voi luottaa kuin vuoreen vähän sillä vaikeammallakin hetkellä – nimittäin oma perhe.

– Kotijoukot tietenkin näyttelivät suurta roolia siinä, että ylipäänsä aloin urheilla sekä harrastaa jääkiekkoa tosimielellä, sanoo Pylväläinen lämpöä äänessään.

– Oma isäni [Titaaneissakin aikanaan pelannut Pertti Pylväläinen] ja myös vanhemmat veljeni Pasi sekä Tero olivat hienoja esikuvia, joiden tekemistä tuli nuorempana seurattua todella tarkkaan.

”Ei sitä paluuta ole tarvinnut katua”

Titaanien päävalmentaja Marko Oksanen totesi nykyisestä suojatistaan Tomi Pylväläisestä kysyttäessä, ainoan harmistuksen tuovan asian ”Törrön” pitkässä urassa olevan sen, että mies edusti välissä niin monta vuotta toista kotkalaista jääkiekkojoukkuetta Piranha’sia.

Oksasen mukaan Pylväläisen pelattujen titaanipelien määrä huitelisi muuten noin 700 hujakoilla.

– Aika nuorenahan sitä tuli kilpakiekkoilu aikanaan lopetettua, mietiskelee Mestiksessä pelaamansa kauden 2007–2008 jälkeen petokalapaitaan siirtynyt Pylväläinen.

– Enkä sitä todellakaan lähde kiistämään, etteikö se paluu Titaaneihin käynyt niinä vuosina aina ajoittain mielessä.

Lopulta odotettu paluu näki päivänvalonsa vuoden 2014 lokakuussa, kun titaaniluotsi Oksasen kyselyt sekä keskustelut kokeneen puolustajan kanssa johtivat vihdoin ja viimein onnellisesti maaliin.

– Paluu takaisin Titaaneihin mahdollistui lopulta kesken viime kauden, kun siviilipuolen asiat antoivat siihen myöden, selventää Pylväläinen.

– Myös sarjataso oli itselleni niin pelien kuin harjoittelun myötä varsin sopiva.

Kuluvan kauden punanutuissa ikänestorin viittaa arvokkaasti harteillaan kantavan Pylväläisen ei ole paluupäätöstään tarvinnut katua, vaikka kasvot kotkalaisjoukkueen pukukopissa olivatkin vaihtuneet viime näkemästä selkeästi nuorempaan suuntaan.

– Ei sitä paluuta ole tarvinnut katua – tämä on ollut minulle vähän kuin uusi alku urallani, ”Törrö” virnistää.

Sekin on ollut omiaan parantamaan kokeneen konkarin viihtymistä Titaaneissa, ettei kotkalaisjoukkue enää pelaa lähes täyttä kiekkoammattilaisuutta vaativalla sarjatasolla, kuten viimeksi Pylväläisen oltua leikissä mukana.

– Erittäin mielenkiintoista ja hauskaa puuhaahan tämä on taas kaikkinensa ollut, varsinkin kun touhu ei kuitenkaan ole niin ammattimaisen totista kuin ylemmillä sarjatasoilla, titaanipuolustaja kommentoi.

Myös Titaanien vahva meno kaukalon puolella on ollut yksi syy siihen, että punanuttu päällä on ollut taas mukavaa viilettää peilikirkkaalla ”Rautaliiga”-jäällä.

Hetken tuumaustauon pidettyään Pylväläinen löytää varsin selkeät syyt sille, miksi Titaanien runkosarja II-divisioonan Etelä-lohkossa on sujunut nähdyllä tavalla.

– Olemme muihin joukkueisiin verrattuna selkeästi sarjan kovakuntoisin joukkue, jonka myötä terävä liikkumisemme kaukalossa täyden 60 minuutin ajan on ollut myrkkyä vastustajille, ”Törrö” toteaa.

– Vaikkei kokonaisvaltainen pelaamisemme aina ole ollut mitään kovinkaan hyvää, olemme siitä huolimatta pystyneet pudottamaan vastustajat oikeastaan vain kärkijoukkueita lukuun ottamatta kyydistämme viimeistään otteluiden kolmansissa erissä.

Kuluvaksi kaudeksi takaisin omaksi organisaatiokseen palannut ja sen myötä uuden taustayhdistyksen sekä johtoryhmän saanut Titaanit lähti jo kesällä seurajohdon suulla esittelemään nousutavoitteitaan Suomi-sarjaan.

Loistavasti sujunut runkosarja onkin ollut omiaan lisäämään entisestään odotuksia punanuttujen harteille ja puheet mahdollisesta sarjanoususta ovat vaihtuneet haaveilusta ihan realistiselle tasolle.

– Meillä on ihan hyvät mahdollisuudet täyttää seurajohdon asettama nousutavoite, naulaa varakapteeni Pylväläinen silmiäkään räpäyttämättä.

– Pelaaminen tietysti muuttuu sarjatasosta riippumatta aina pudotuspelivaiheessa ja huomasimmekin jo viime kaudella, ettei jatkoon meno yhdestäkään pudotuspelisarjasta ole mitään helppoa puuhaa.

Oman ekstramausteensa pudotuspelikarkeloihin tuo muun muassa II-divisioonan Etelä-lohkon käytössä oleva pudotuspelisysteemi, jossa sarjat pelataan läpi ”paras kahdesta” –mentaliteetilla.

Kyseinen systeemi ei juuri harha-askeleille jätä sijaa, sillä muuten on nopeasti kaivelemassa rantavaatteita kesäloman viettoa varten.

– Kyllähän tämä vallalla oleva pudotuspelisysteemi tekee jatkoon menosta entistä hankalampaa, sillä kaikki saattaa olla kiinni vain yhdestä hassusta maalista, jonka ansiosta koko touhu päättyy ennen kuin se ehtii kunnolla edes alkaa, antaa Pylväläinen omat sapiskansa kyseiselle järjestelmälle.

Jotta näin ei Titaaneille kevään tärkeimmissä otteluissa pääsisi käymään, on ”Törröllä” takataskussa varsin yksiselitteinen ohje, jolla kyseinen mahdollisuus voidaan lähestulkoon minimoida.

– Kurinalaisuus pelaamisessamme ja kaikessa tekemisessä on pudotuspeleissä kaiken A ja O, sillä emme voi enää samaan tapaan sooloilla kuin runkosarjapeleissä, Pylväläinen paaluttaa.

– Tämä jokaisen joukkueemme jäsenen pitää ehdottomasti ymmärtää ja tehdä ne sovitut asiat mahdollisimman hyvin sekä yksinkertaisesti.

Ennen ensi viikolla käyntiin polkaistavia pudotuspelejä on edessä kuitenkin ”Törrön” iso peli, joka runkosarjan päättymisen lisäksi pitää sisällään seuran taholta järjestettävän Ladies Night –teemaillan.

Tällä tempauksella Titaanit toivoo Ilona Areenan lehtereille saapuvan aiempaa selkeästi enemmän naisia ja tyttöjä, joille teemaillan mukaisesti on tarjolla ilmainen sisäänpääsy otteluun sekä kaikenlaista muutakin oheistoimintaa jääkiekon katselun lisäksi.

– Sehän kuulostaa todella hyvältä, sillä tuskin kukaan pistää pahakseen, että katsomossa olisi aiempaa enemmän naisihmisiä pelaamistamme seuraamassa, Pylväläinen myhäilee.

Titaanivalmennus ei aiheesta etukäteen kysyttäessä aikonut millään muotoa kahlita konkaripuolustajaansa esiintymään kaukalon puolella pelkästään vain perusvarman puolustuspelaamisen kuninkaana.

Nyt Pylväläisellä on ihan selkeä lupa ja jopa samalla myös pienimuotoinen vaatimuskin niskassaan sille, että punanuttujen numero 20 iskee ottelun aikana ”parhaat herkkunsa” tiskiin miehen peliotteita katsomossa sydän läpättäen seuraavien kauniimman sukupuolen edustajien suureksi iloksi.

– Pakko kai se sitten on, kun kerta tällainen ilta on järjestetty, kaivaa pari temppua jostain vanhasta kikkakirjasta esille, joita voi sitten kaukalon puolella kokeilla, ”Törrö” murjaisee haastattelutuokion päätteeksi ja repeää samalla kunnon röhönauruun.