Titaanivahti Niilo Pussinen johti eleettömillä torjunnoillaan punanuttujen Vantaalle suuntautunutta lauantai-illan ryöstöretkeä.
|
Tiukoissa ja tärkeissä kevään peleissä kärsivällisyys sekä pienet marginaalit nousevat hyvin usein ratkaisevaan asemaan. Niin kävi myös lauantai-iltana Trio Areenalla mitellyssä ”Rautaliigan” Etelä-lohkon välierien avausosassa, jonka vieraissa pelannut Titaanit kairasi kotijoukkue HC Vantaan suureksi harmiksi lopulta nimiinsä pienimmällä mahdollisella erolla maalein 0-1 (0-0, 0-0, 0-1).
HC Vantaa – Titaanit 0-1 (0-0, 0-0, 0-1)
54:48 0-1 Ville Myyryläinen (Miro Mänttäri, Tomi Salovaara) VoM
Maalivahdit:
HC Vantaa – Jere Högbacka 9+10+14= 33 torjuntaa (poissa 59:25-59:37)
Titaanit – Niilo Pussinen 10+12+8= 30 torjuntaa
Jäähyt:
HC Vantaa 3 x 2min= 6min
Titaanit 4 x 2min= 8min
Kun askiin isketään kaksi todella tasavahvaa joukkuetta, jotka osaavat sekä hyökätä että eritoten puolustaa omaa maaliaan säntillisesti, on ottelusta yleensä tiedossa todella tiukka taistelu voitosta.
Tähän soppaan lisämausteeksi livautetaan vielä tieto siitä, että kyseessä on pudotuspeli ja vieläpä välierä sellainen, ei padassa 60 minuutin ajan poriseva keitos voisi paljon paremmaksi enää mennä.
Jo runkosarjassa toisistaan tiukasti mittaa ottaneet Titaanit ja HC Vantaa tarjosivat Trio Areenalle paikalle saapuneille 150 katsojalle tasaisen ja fyysisen väännön, joka ratkesi vasta päätöserässä yhteen vaivaiseen puolustusvirheeseen.
– Tämä oli nyt sitä oikeaa pudotuspelikiekkoa alusta loppuun asti – kahden tähän sarjaan todella hyvän joukkueen kohtaaminen, suitsutti Titaanien päävalmentaja Marko Oksanen.
– Toki se oli ennakkoon tiedossakin, että pelistä tulee tiukka ja kaikin puolin haastava.
Puolivälierissä Titaaneille riitti vielä se, että luistelee vastapuolelta jalat alta ja heittelee siinä sivussa limppua riittävän usein nuottaan, vähän jopa puolustuspelaamisen kustannuksella.
Nyt oli täysin eri ääni kellossa, sillä vahvasti punanuttujen päälle hönkinyt HC Vantaa pisti vieraansa todelliseen testiin, jossa hieman heikommat hermot omannut vastustaja olisi varmasti joutunut ottamaan lukua viimeistään taiston toisessa erässä.
Titaanit ei tähän kuitenkaan suostunut, vaan pelasi koko joukkueen voimin erittäin fiksusti, eikä tarjoillut isännilleen mitään mahtitontteja maalivahtinsa Niilo Pussisen yllättämiseen.
Nekin kudit, joita lohipaidat saivat maalia kohti räpättyä, hoiti Pussinen tyylilleen uskollisen vähäeleisesti pois päiväjärjestyksestä.
– Kumpikin osapuoli pelasi, kuten pudotuspeleissä kuuluukin – hyvin tarkkaa puolustuspelaamista ja oman maalin suojelua, Oksanen kommentoi.
– Maalit olivat todella tiukassa.
Sitä ne toden totta olivat, sillä myös HC Vantaa onnistui pitämään kotkalaiset kurissa ja herran nuhteessa, eikä kotijoukkueen veräjää vartioinut Jere Högbacka joutunut oikeastaan koko ottelun aikana torjumaan kuin muutaman oikeasti vaarallisen laukauksen.
Titaanit näytti Vantaan lauantaiehtoossa myös sen toisen puolen itsestään, sillä olihan kotkalaisjoukkue tullut runkosarjan aikana tutuksi siitä, että se voitti hyökkäämällä suurimman osan peleistään.
Mutta… osaavat punanutut puolustuspelaamisenkin salat varsin mainiosti.
Tokihan kotijoukkue piti kiekkoa ja vei näennäisesti peliä ensimmäisten 40 minuutin aikana, mutta ei Titaaneilla siitä huolimatta juuri mitään hätää ollut.
Punanutut jaksoivat pelata riittävän nöyrästi ja tarpeen tullen purkaa pelivälineen reilusti pois omista, jollei avauspaikkaa löytynyt – tämä turhautti selkeästi isäntiä, joiden puhti alkoi selvästi hiipua mitä pidemmälle peli eteni.
– Korostimme muun valmennuksen kanssa ennen pelin alkua sekä sen aikana moneen otteeseen pelaajille, että meidän pitää vain olla kärsivällisiä ja jaksaa tehdä töitä, niin se palkinto sieltä kyllä tulee, kertoili punanuttuluotsi Oksanen.
– Niinhän siinä sitten kävikin.
Historia toisti jälleen itseään
Titaanien orjallinen oman maalin varjelu söi HC Vantaalta eväät ja kunnonkin alkaessa tehdä tepposiaan, siirtyi pelin painopiste päätöserässä aina vain jatkuvammalla syötöllä Jere Högbackan silmikon eteen.
Isäntien väsyminen alkoi olla jo silmiin pistävää ja maitohappojen alkaessa jauhaa pohkeissa, ei se pelipääkään yleensä parhaimmalla tasolla toimi, jonka myötä virheitä tulee selkeästi aiempaa tiuhemmin.
Juuri näitä pieniin marginaaleihin luettavia asioita, eli syöttöharhoja Titaanit jaksoi kytätä ja sellaisen osuessa vantaalaispelaajan kohdalle heidän omalla puolustusalueellaan, iskivät punanutut voimalla irtokiekon kimppuun.
Tomi Salovaara ahdisti kovan mailapaineen siivittämänä pelivälineen irti lohipaitaisen puolustajan lavasta, jolloin punanuttujen nelosvitjan keskusmies Miro Mänttäri haistoi salamana paikan kuolettavalle iskulle.
Pieni siirto keskelle, jossa päivysti veren haistanut Ville Myyryläinen sekä heti perään lähtenyt terävä kuti yllättivät HC Vantaan veräjällä seisseen Högbackan ja kiekkoa saatiin täten kaivaa ensimmäisen kerran verkosta digitaalien näyttäessä aikaa 54:48.
Kotkalaisten taktiikka oli siis purrut täydellisesti kotijoukkueeseen ja jälleen Titaanit onnistui kääntämään pelin nimiinsä kamppailun päätöserässä, aivan kuten se oli tehnyt jokaisessa joukkueiden keskinäisessä runkosarjakohtaamisessa.
Myyryläisen 0-1-maalin jälkeen kelloon jäi vielä reilut viisi minuuttia, mutta sen ajan punanutut kuluttivat komeasti pois, pitämällä kiekkoa hallussaan ja vyöryttämällä pitkiä hyökkäyksiä väsähtäneiden vantaalaisten kenttäpäädyssä.
Isäntiä ei pelastanut edes reilua minuuttia ennen täyttä aikaa pidetty aikalisä saati maalivahti Högbackan pois veto vaihtopenkille, sillä Titaanit oli päättänyt, ettei se tätä peliä enää näpeistään pois päästä.
Lopulta summerin vapauttava törähdys päätti matsin punanuttujen niukimpaan mahdolliseen voittoon yhden ja samalla koko illan ainoan täysosuman erolla.
Titaanien päävalmentaja Marko Oksanen oli välittömästi taiston tauottua totta kai tyytyväinen voittoon, mutta kehuja sai omien lisäksi myös vastapuoli.
– HC Vantaa on ollut meille läpi kauden paha vastustaja ja niin se oli tänäänkin, Oksanen tokaisi.
Kokeneen kiekkomiehen mieltä lämmitti punanuttujen vahva iltapuhde sekä se, että tärkeässä tilanteessa eteen siunaantunut maalipaikka käytettiin täydellisesti hyödyksi.
– Loimme yhden laadukkaan tekopaikan ja ratkaisimme sillä pelin – se oli totta kai iso juttu meille, titaanipiiskuri myhäili.
Tarkan pelaamisen ohella maalien vähyyteen olivat suurimpina syyllisinä molempien joukkueiden maalivahdit, jotka eivät liiemmin armopaloja kenttäpelaajille jaelleet.
– Pidimme vastapuolen hienosti poissa tekopaikoilta ja siihen kun yhdistettiin vielä aivan jäätävä maalivahtipeli Niilo Pussiselta, oli homma valmis.
– Kehut on toki annettava myös isäntien maalivahdille – Jere Högbacka oli todella hyvä maalinsa suulla, eikä torjunnoillaan tehnyt meille peliä todellakaan helpoksi.
Ensimmäinen taisto välierissä on nyt tauonnut, mutta mitään ei ole vielä lopullisesti ratkaistu. Se on kuitenkin selvää, että sunnuntaina HC Vantaa pitää voittaa Titaanit normaalin peliajan puitteissa, tai muuten lohipaidoilla alkaa kesäloma.
– Hyvä startti tähän ottelusarjaan, mutta emme vielä ole saavuttaneet yhtikäs mitään. Huomenna on jälleen erittäin kova peli tiedossa, totesi Oksanen.
Koska välieräpelien välillä on aikaa vain vajaat 20 tuntia, ei siinä enää mitään suuria poppakonsteja pysty tekemään.
Nyt punnitaan se, kumpi joukkueista on tehnyt perustyönsä jo kesästä lähtien paremmin ja kykenee näin ollen hieman väsyneenäkin laadukkaampaan peliesitykseen.
– Tämä oli niin kova peli, että yksikään pelaaja ei tässä ajassa pysty palautumaan täydellisesti huomiseen koitokseen, sanaili Oksanen.
– Nyt on vain palauteltava niin hyvin kuin mahdollista, levättävä ja tankattava energiatasot mahdollisimman ylös – se kumpi joukkueista palautuu paremmin, on sunnuntaina todella vahvoilla.
Välieräsarjan ratkaisuottelu pelataan Kotkassa heti huomenna sunnuntaina (6.3.). Titaanit isännöi Ilona Areenalla kello 17:00 alkavaa pudotuspelitaistoa, johon vieraaksi saapuu kukapa muukaan kuin HC Vantaa.
Liput kamppailuun maksavat 6 ja 3 euroa – TERVETULOA!
|
