Toisen perättäisen voittonsa Kiekkokoplan kustannuksella ottaneet punanutut pääsivät pitkästä aikaa juhlimaan myös kotiyleisönsä edessä.
|
Titaanien ja Kiekkokoplan välinen Suomi-sarjakoitos ei lauantai-iltana kohonnut kovinkaan suurten spektaakkelien joukkoon. Kamppailu oli itseasiassa hyvinkin tyypillinen kahden sarjataulukon alemman kastin joukkueen taisto, jossa hienoudet loistivat pääasiassa poissaolollaa. Ilona Areenalle saapuneet reilut 300 katsojaa saivat kuitenkin poistua hyvillä mielin viikonlopun viettoon, sillä punanutut kampesivat alun tunnustelun jälkeen joensuulaisvieraansa lopulta nurin maalein 5-1 (0-0, 3-1, 2-0).
Titaanit – Kiekkokopla 5-1 (0-0, 3-1, 2-0)
20:24 0-1 Joonas Hyttinen (Nemo Huhta, Perttu Lappalainen)
21:00 1-1 Juho Luukkonen (Jesse Hurme, Santeri Kunttu)
27:27 2-1 Jesse Hurme (Juho Luukkonen, Juho Saarilehto) VoM
31:08 3-1 Eppu Oksanen (Kalle Kolehmainen, Joel Luhtanen) YV
47:24 4-1 Santeri Kunttu (Juho Saarilehto)
56:09 5-1 Aapo Lampinen (Eppu Oksanen, Elmeri Kotro) TM
Maalivahdit:
Titaanit – Joel Luhtanen 9+5+12= 26 torjuntaa
Kiekkokopla – Tuomas Heikkonen 10+15+14= 39 torjuntaa (poissa 55:05-56:09)
Jäähyt:
Titaanit 2 x 2min= 4min
Kiekkokopla 5 x 2min + 1 x 25min= 35min
Kun olet hävinnyt neljä edellistä kotiotteluasi putkeen, alkaa kadonneen kotivoiton metsästys olla jo hienoisesti mieltä rassaavaa puuhaa.
Vaikka Titaanit pääsikin lähtemään lauantai-iltaiseen kotipeliinsä voitto alla, eivät kotkalaisten peliotteet olleet alkuunkaan sitä, mitä joukkueen valmennus ja varmasti suurin osa Ilona Areenalle vääntäytyneistä reilut 300 katsojasta odotti näkevänsä.
Punanutut olivat ottelun avauserässä välillä jopa hienoisesti hätää kärsimässä, sillä oma peli ei ottanut alkuunkaan tuulta purjeisiinsa ja vaikka isännät saivat tahkota yllin kyllin ylivoimaakin, jäi lopputulema todella laihanlaiseksi.
Kiekkokopla oli selvästi lähempänä maalintekoa, vaikkei vieraidenkaan pelaaminen mitään oppikirjamaisen kaunista ollut. Titaanien onneksi Joel Luhtanen oli maalinsa suulla heti avauserästä lähtien hereillä ja piti sen myös puhtaana, vaikka joensuulaiset muutamaan otteeseen sitä vaarallisesti hätyyttelivätkin.
Valjun avauserän puhuttanein tilanne olikin lopulta ex-titaanisentteri Eetu Rissasen pelin neljännellä minuutilla saama ottelurangaistus, joka tuomittiin kun kulmakahinan jälkimainingeissa Rissasen ja päätuomari Mikko Raution luistelulinjat ristesivät liiaksi sekä miesten luistimet kopsahtivat yhteen, jonka seurauksena raitapaita kellahti kumoon jäänpintaan.
Ylös päästyään Rautio vihelsi välittömästi pilliinsä ja näytti Rissaselle suuntaa pukukopin puolelle. Kenttäkuulutus kertoi hetkeä myöhemmin jäähyn syyksi sopimattoman käytöksen tuomaristoa kohtaan, jonka alle tuomarin koskemattomuuden loukkaaminen nykysäännöissä menee.
Titaanit sai erän aikana myös jobinpostia, kun kaksi kotkalaispelaajaa otti kipeästi osumaa pelivälineestä. Miro Mänttäri kuvainnollisesti ”söi” kiekon turvatessaan omaa maalia ja Tomi Salovaara puolestaan sai karvauspuuhissa joensuulaispuolustajan purun suoraan kasvoihinsa.
Kaksikosta Mänttärin peli jäi kovan tällin sekä sitä seuranneen sairaalareissun vuoksi kesken, mutta Salovaara pystyi pienen paikkailutauon jälkeen jatkamaan kamppailua.
0-0-lukemin päättyneen avauserän jälkeen etenkin Titaanien pukukopissa käytiin tiukkasanainen keskustelu siitä, miten kotihallissa tulee pelata ja mitä voittaminen Suomi-sarjatasolla oikein vaatii.
– Pelasimme ensimmäisessä erässä vastoin kaikkia meidän etukäteen sopimiamme asioita ja olimme todella passiivisia – nöyryys puuttui, puhisi Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen.
Vaikka Kiekkokopla onnistuikin siirtymään heti toisen erän alkajaisiksi Joonas Hyttisen osumalla 0-1-johtoon, olivat punanutut siitä huolimatta heränneet jälleen pelaamaan ja paiskimaan tuttuun tyyliinsä hommia niska limassa.
Titaanit nousikin välittömästi Hyttisen maalia seuranneessa vaihdossa tasoihin, kun Juho Luukkonen taisteli joensuulaisveräjän edustalla tilanteen loppuun asti ja sai jopa hieman epäonnistuneellakin laukauksella yllätettyä Kiekkokopla-vahti Tuomas Heikkosen.
– Vastustajan tekemä 0-1-maali toimi meille sopivanlaisena herätyksenä – emme hätkähtäneet siitä, vaan löimme työhaalarit niskaan ja onnistuimme kuittaamaan heti seuraavassa vaihdossa pelin tasoihin, kommentoi Piispanen pelin käännekohtaa.
– Sen jatkumona aloimme tehdä nöyrästi hommia ja tästä syystä myös niin maalipaikkoja kuin maalejakin syntyi hyvään tahtiin.
Luukkosen muulle titaanimiehistölle antama esimerkki kovasta taisteluilmeestä alkoi kantaa hedelmää, mitä pidemmälle toinen erä eteni, sillä Titaanit otti tahtipuikon haltuunsa oikein toden teolla.
Heikkonen sai tämän myötä olla maalillaan täystyöllistetty ja kun hänkään ei ihmeisiin lopulta pystynyt, pääsivät punanutut heittämään lisää vettä kiukaalle kahden komean läpiajosuorituksen seurauksena.
Avausmaalin tekaissut Luukkonen nimittäin pelasi ketjunsa keskusmiehen Jesse Hurmeen hieman ennen taiston puolivälin krouvia läpi, eikä Hurme erehtynyt, vaan nosti kumimuikun kylmästi aivan oikeaan yläkulmaan ohi voimattoman joensuulaisveskarin.
Muutama minuutti myöhemmin Titaanien pelatessa ylivoimalla Kalle Kolehmainen lähetti omalta alueelta nakkaamallaan pystysyötöllä puolustajien selustaan leikanneen Eppu Oksasen yksin läpi ja jälleen sai maalisummeri töristä, kun Oksanen ujutti limpun Heikkosen puikoista reppuun.
3-1-lukemat jäivät lopulta myös toisen erän jälkeen killumaan Ilona Areenan valotaululle, vaikka kotijoukkueelle tarjoutui kasapäin tilaisuuksia lisäosumien tekoon.
”Joskus näinkin päin!”
Titaanien jalkoihin toisessa erässä tekemänsä maalin jälkeen jäänyt Kiekkokopla oli selkeästi punonut päävalmentajansa Timo ”Rolle” Turusen johdolla sellaisen juonen, jolla vieraat pääsisivät vielä voittotaisteluun mukaan.
Joensuulaiset olivatkin selvästi halukkaampia päätöserän ensimmäisen vitosen aikana ja vain heikko viimeistely sekä titaanivahti Joel Luhtasen torjunnat pitivät maalilukemat muuttumattomina.
Kun Kiekkokopla ei kovasta painostusjaksostaan saanut haluamaansa palkintoa kavennuksen muodossa, oli odotettavissa, että kohta rävähtää toisessa päässä kaukaloa.
Näin kävikin, kun Juho Saarilehto lähetti siniviivan kulmasta rannelaukauksella pelivälineen kohti maalia ja sen edustalla puolustajan kanssa paininut Santeri Kunttu sai mailansa väliin ilmassa leijailleeseen kiekkoon.
Kuntun ovela ohjaus muutti ratkaisevalla tavalla vulkaanisen kuminpalasen lentorataa, eikä Kiekkokopla-häkkäri Tuomas Heikkonen voinut kuin epätoivoisena levitellä käsiään maaliverkon pöllähtäessä miehen selän takana.
4-1-maali tappoi selkeästi taistelun ottelun voitosta ja vaikka vieraat rohkeasti ottivatkin Heikkosen vajaat viisi minuuttia ennen täyttä aikaa pois maalinsa suulta, ei väistämätöntä ratkaisua pysäyttänyt enää mikään.
Tästä syystä Aapo Lampisen tyhjiin ajassa 56:09 laukoma 5-1-osuma olikin enää vain kosmetiikkaa, joka tosin merkitsi sitä, että Titaanit sai vihdoin poikki voitottomien kotiotteluiden sarjan sekä samalla otettua ensimmäisen kerran kuluvan kauden aikana toisen voiton putkeen.
Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen olikin tyytyväinen kolmesta sarjapisteestä, vaikkei itse peliesitys pahemmin tyydyttänytkään.
– Se on eittämättä hyvä asia, että saimme vähän nihkeämmänkin esityksen jälkeen kaavittua voiton nimiimme ja suon sen mielihyvin joukkueelle, ”Pise” myhäili.
– Alkukaudesta lopputulos on ollut meille monesti hyvän pelin jälkeen negatiivinen, joten joskus näinkin päin!
Voitolla on lajista riippumattama varsin ihmeellinen voima, sillä se saa mielialan nousemaan ja työnteon maistumaan taas aiempaa paremmalta puuhalta.
– Totta kai perättäiset voitot kasvattavat joukkuetta – se on paljon mukavampi pimeänä marraskuisena tiistai-iltana kammeta harjoituksiin, kun on kahden tappion sijasta kaksi voittoa alla, Piispanen mietiskeli.
– Hyvä fiilis sekä itseluottamuksen kasvu näkyvät ihan jo normaalissa harjoittelussakin positiivisesti, joten kyllä voittamisella vaan on todella suuri merkitys tässäkin lajissa.
Vaikka jääkiekko onkin joukkuelaji, nousee peleissä aina yksittäisiä onnistujia esiin, jotka omalla tekemisellään kääntävät pelin suunnan omalle joukkueelleen merkittävällä tavalla.
Lauantai-iltana Titaanien taholta tällaisia kavereita olivat punanuttujen koko kakkosvitja Juho Luukkonen (1+1) – Jesse Hurme (1+1) – Santeri Kunttu (1+1), jotka värkkäsivät vahvalla yhteispelillä osumat mieheen.
– Kyseinen kolmikko oli sekä tänään että viimeviikonloppunakin meidän ehyin kokonaisuutemme – ketjun kemia toimii ja sen näkyy positiivisella tavalla ihan jo harjoituksistakin lähtien, kehaisi Piispanen.
– Tyytyväinenhän tässä täytyy ilman muuta poikien puolesta olla, sillä tarvitsemme tällaisia toimivia ja tulosta tekeviä koostumuksia, jotta voimme pelejä voittaa.
Myös titaanimaalilla seisoi taas kerran yksi ottelun voimahahmoista – kaiken kaikkiaan 26 kertaa kamppailun aikana kiekon tielle ehtinyt Joel Luhtanen.
– Luhtanen pelasi erittäin perusvarman ottelun – hän antoi pelin vaikeina hetkinä tekemillään torjunnoilla meille jälleen mahdollisuuden tapella voitosta, ylisti titaanipiiskuri veskariaan.
Toisen perättäisen voiton myötä Titaanit kipusi yhden sijan sarjataulukossa ja kotkalaiset ovat nyt enää pisteen päässä karsintaviivan yläpuolella olevista VG-62:sesta sekä D-Kiekosta.
Pudotuspeleihinkään ei ole enää matkaa kuin neljä vaivaista pistettä, joten seuraavankin koitoksensa kotona juuri D-Kiekkoa vastaan pelaavat punanutut hyökkäävät aivan varmasti ahnain mielin Kotkaan saapuvan jyväskyläläisvieraan kimppuun.
– En näe mitään syytä sille, miksemme voisi perättäisten voittojemme sarjaa viikon päästä jatkaa, ”Pise” totesi ennen suuntaamistaan pimeään isänpäivän aattoiltaan.
Ottelun kuvakavalkadi on katsottavissa Pekka Vainion kuvat-sivustolta.
Ottelun maalikooste on katsottavissa Titaanien Youtube-kanavalta.
Ottelun nälkäisin titaanipelaaja: # 21 Jesse Hurme.
Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu tasan viikon päästä lauantaina (19.11.), kun punanuttujen vieraaksi Ilona Areenalle kello 17:00 alkavaan koitokseen saapuu jyväskyläläinen D-Kiekko. Liput kamppailuun maksavat 8 ja 5 euroa – TERVETULOA!
|
