Titaanit onnistui hurjan taistelun voimalla vääntämään myös KSOY Areenalla vierailleen D-Kiekon siltaan. © Teemu Honkasalo – https://www.facebook.com/teemuhonkasalophotography/
|
Edellisiltana hurjan taistelutahdon ja siihen nojanneen peli-ilmeen siivittämän voittokantaan päässyt Titaanit jatkoi sunnuntaina nousujohteisen tuloskuntonsa pönkittämistä. Kotkassa vieraillut D-Kiekko pisti isäntänsä jälleen erittäin kovaan testiin, muttei lopulta voinut paremmalleen mitään, punanuttujen kirittyä kolmen osuman takaa-ajoasemasta makeaan 5-4 vl (0-2, 3-2, 1-0, 0-0) –kotivoittoon.
Titaanit – D-Kiekko 5-4 vl (0-2, 3-2, 1-0, 0-0)
04:48 0-1 Panu Linna (Viljami Janhonen, Oskari Asikainen)
09:22 0-2 Olli Muittari (Juho Nyman, Ville Hakala)
24:13 0-3 Ville Hakala
27:24 1-3 Ville Myyryläinen (Petja Summanen, Jere Kola)
31:43 2-3 Tino Hovi (Tomi Salovaara)
36:38 2-4 Juho Nyman (Joni Peränen, Ville Hakala)
37:30 3-4 Santeri Kunttu (Elmeri Kotro, Juho Veneskari)
55:49 4-4 Markus Salminen (Petja Summanen, Ville Myyryläinen)
65:00 5-4 Petja Summanen VL VoM
Maalivahdit:
Titaanit – Santeri Levänen 12+18+9+0= 39 torjuntaa
D-Kiekko – Miro Hämynen 11+16+3+0= 30 torjuntaa (vaihto 45:30 / 3-4)
D-Kiekko – Manu Lähteenmäki 0+0+8+8= 16 torjuntaa
Jäähyt:
Titaanit 3 x 2min= 6min
D-Kiekko 4 x 2min= 8min
Se on sinällään varsin metka juttu, että vaikeuksien ja takaiskujen hetkellä nähdään miten joukko ihmisiä toimii. Eritoten jääkiekkojoukkueessa tällainen toiminta sekä siitä voittajana selviytyminen katsotaan aina todella suureksi vahvuudeksi.
Titaanit oli juuri näiden aatosten ja tuntemusten keskellä niin lauantaina pelatun Riemu- kuin sunnuntainakin mitellyn D-Kiekko-kotiottelun alla, sillä kotkalaiset eivät todellakaan päässeet parhaalla mahdollisella miehistöllään iskemään jyväskyläläisvieraidensa kimppuun.
Jo Riemua vastaan punanutut pelasivat hyvin pitkälti vain kolmella kentällisellä, kun ottelun aikana kapteeni Roope Lantta putosi loukkaantumisen ja Tomi Salovaara ulosajon myötä pois kokoonpanosta.
Salovaara palasi toki sunnuntaina D-Kiekon kiusaksi takaisin askiin, mutta vastavuoroisesti Titaanit menetti riveistään työkiireiden vuoksi sivussa olleen monitoimimies Miro Mänttärin sekä kiekon eteen edellisiltana läpi kamppailun tiensä löytäneen maalivahtinsa Niilo Pussisen, joka loukkasi itseään Riemun tulituksessa.
Jäljelle jäänyt titaanimiehistö osoitti kuitenkin luonteensa lujuuden ja varsinkin vasta alkulämmöissä tiedon pelivuorosta saanut Santeri Levänen näytti, että kotkalaiset voivat luottaa myös hänen torjuntataitoihinsa, mikäli Pussinen on pidempään sivussa.
Tärkeiden ydinpelaajien puuttuminen nostatti entisestään kaukaloon liukuneiden punanuttujen taistelutahtoa, joka kävi parhaiten ilmi siitä, että kotkalaiset eivät luovuttaneet, vaikka D-Kiekko rynnikin vajaassa 25 minuutissa kolmen maalin karkumatkalle.
Titaanit jatkoi kiperästä tilanteesta huolimatta uskoa omaan hommaansa, sillä niin Panu Linnan, Olli Muittarin kuin Ville Hakalankin iskemät takaiskuosumat olivat hyvin pitkälti punanuttujen omien merkkausvirheiden ja tötöilyjen aikaansaannoksia.
– Tasaväkisten joukkueiden kohtaamisissa pienet asiat ratkaisevat – teimme muutamia merkkausvirheitä, joista D-Kiekko iski kiekot häkkiin, totesi toimintakiellosta takaisin Titaanien vaihtopenkin taakse peliä johtamaan palannut päävalmentaja Mika Piispanen.
– Se oli hienoa, ettemme millään tavalla lannistuneet, vaikka kaveri pääsi toisen erän alkajaisiksi siirtymään jo kolmen maalin karkumatkalle.
Piispasen mielestä edes ottelun avauspuolikas ei ollut Titaaneilta huonoa pelaamista, vaikka vieraat sen maalien muodossa nimiinsä veivätkin. Punanuttupiiskurin mukaan kakkospäivän koitokseen oli kiinnitetty erityishuomiota ihan jo valmistautumisesta lähtien ja se näkyikin selkeästi aiempaa pirteämpinä otteina.
– Teimme vähän eri tavalla otteluun valmistautumisen, sillä kakkospäivän pelien lähdöt ovat olleet meille vaikeita, ”Pise” selvensi.
– Vaikka kaveri kaksi maalia avauserään tekikin sekä kolmannen heti toisen erän alkuun, emme mielestäni olleet pelillisesti mitenkään alakynnessä, vaan jaksoimme uskoa omaan tekemiseemme ja sen avulla saimme hilattua itsemme pikkuhiljaa takaisin mukaan voittotaisteluun.
Kolmen maalin takaa-ajoasema ei Suomi-sarjatasolla ole todellakaan mikä helppo pala purtavaksi. Eikä se sitä ollut Titaaneillekaan, vaikka joukkue onnistuikin varsin nopeaan tahtiin laittamaan kiekon kahdesti D-Kiekon veräjää vartioineen Miro Hämysen selän taakse.
417-päinen KSOY Areenan yleisö räjähti ensimmäisen kerran ilomylvintään digitaalien pysähtyessä aikaan 27:24, kun Ville Myyryläinen päätti nopean vastahyökkäykseen tarkkaan rannekutiin, joka lennätti telkän kirjaimellisesti pönttöön.
– Maalin merkitys on aina henkisesti todella suuri – joukkueen tekemisestä aisti jo ennen 1-3-kavennustamme, että olemme hyvin pelissä mukana sekä luomme tekopaikkoja, Piispanen kommentoi punanutut takaisin taisteluun tuonutta osumaa.
Myyryläisen esimerkin siivittämänä ei kulunut kauaakaan aikaa, kunnes taas rävähti Hämysen takana.
Tomi Salovaara aloitti hyökkäyspään p-pistealoituksen ovelasti eteenpäin ja pelivälineeseen ensimmäisenä käsiksi päässyt Tino Hovi jatkoi kiekon suoralla rystysuupaisulla täydellisesti yllätetyksi tulleen jyväskyläläisveskarin puikoista reppuun.
”Hieno suoritus joukkueelta”
Titaanien nopeat kavennusosumat käänsivät hetkellisesti pelin hallinnan lähes täydellisesti kotijoukkueelle, joka intoutui suurella antaumuksella jahtaamaan tasoitusmaalia.
Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut, sillä jälleen pieni herpaantuminen omissa avasi tekopaikan vieraiden Juho Nymanille, joka yllätti tarkalla aivan yläputken alle suuntautuneella laukauksella titaanivahti Santeri Leväsen.
Punanutut olivat kuitenkin päättäneet, että tänäänkään ei jyväskyläläisjoukkue meidän kotihallissamme juhli ja niin vain 52 sekuntia Nymanin laukomasta 2-4-osumasta pauhasi ämyreistä jälleen Titaanien maalilaulu Santeri Kuntun luikerreltua sektoriin ja onnistuttua patenttiharhautuksella hassuttamaan D-vahti Miro Hämysen.
– Saimme jälleen kovan työnteon kautta palkintomme ja kipusimme kaverin kylkeen kiinni myös maalinteon saralla, joka totta kai toi meille lisää itseluottamusta ja auttoi unohtamaan väsymyksen tunteen, myhäili Titaanien päävalmentaja Mika Piispanen.
Ja kuinka oikeassa mies olikaan. Titaanien saatua onnistumisistaan vain lisää energiaa ja uskoa, alkoi D-Kiekon tankista löpö loppua ja pelaaminen meni vieraiden osalta lähes pelkäksi viivytystaisteluksi.
Kyseinen tyyli meinasi kantaa myös kolmen sarjapisteen edestä hedelmää, sillä hurjalla vimmalla päätään jyväskyläläisten puolustusmuuriin läpi kolmannen erän puskenut kotijoukkue ei meinannut millään saada tulosta aikaiseksi.
D-Kiekko näytti jo vievän kaikki pisteet mukanaan Jyväskylään, mutta sitten yksi kiekontavoittelutilanne muutti ratkaisevalla tavalla pelin suunnan ja samalla myös osittain voimasuhteita kaukalossa.
Titaanien Ville Myyryläinen ja D-Kiekon maalivahti Miro Hämynen syöksyivät nimittäin yhtäaikaisesti irtokiekon perään sillä seurauksella, että Myyryläinen törmäsi täysin tahattomasti Hämystä päin, joka jäi kovan iskun saaneena jäähän vaikeroimaan.
Lopulta D-Kiekon päävalmentaja Jari Tapperilla oli edessä maalivahdin vaihto kesken tiukimman taistelun, sillä päätallin saanut Hämynen ei kyennyt peliä jatkamaan.
Tilalle maalitolppien väliin komennettu Manu Lähteenmäki teki ”kylmänä” veskarina parhaansa, muttei kuitenkaan kyennyt estämään väistämätöntä eli punanuttujen tasoitusmaalin syntymistä.
Pitkään siinä tosin kesti, sillä vasta reilut neljä minuuttia ennen normaalin peliajan päätöstä Petja Summanen sai pedattua tekopaikan joukkuekaverilleen, joka onnistui tulittaman verkon kireälle Lähteenmäen selän takana.
Niin… kuka tuo titaanipelaaja sitten oli, joka päästi niin oman joukkueensa kuin lehtereillä peliä jännittäneen yleisön piinasta?
No kukapa muukaan kuin hyökkäystä tukemaan lähtenyt peruspakkien peruspakki Markus Salminen, joka kiekon hyökkäysalueella täydessä vauhdissa haltuunsa saatuaan, eteni määrätietoisesti p-pisteen kohdille, jonka jälkeen mies jysäytti kylmähermoisesti kumimuikun sille samalle ylähyllylle, jossa äitimuori säilyttää sitä kuuluisaa keksipurkkiaan.
Pelivälineen lävähtäessä voimalla yläläskiin, repesi KSOY Areena lähes liitoksistaan titaanikannattajien ja kotijoukkueen vaihtoaition mylviessä epäuskoisina suoraa huutoa Salmisen taidonnäytteelle.
4-4-tasoitusmaalin jälkeen kaukalossa ei sitten käytännössä ollutkaan enää kuin yksi joukkue voittoa tavoittelemassa, sillä D-Kiekko jäi aivan täysin titaanimerkkisen jyrän alle.
Vieraat kuitenkin pelasti jatkoajalle maalivahti Lähteenmäki ja Titaanien pannahisen huono tuuri, sillä Panu Laitinen ampui viimeisellä minuutilla Summasen kermaisesta tarjoilusta kiekon tolppaan sekä siitä ohi maalin.
Kolmella kolmea vastaan pelattu jatkoaikakaan ei tuonut vielä ratkaisua, vaikka punanutuilla oli solkenaan huippuluokan maalipaikkoja.
Varsinkin isäntien kipparin virkaa toimittanut Elmeri Kotro ihmettelee varmasti edelleen, millä ihmeen keinoilla Lähteenmäki ehti räpylöineen kiekon tielle, titaanihyökkääjän murtauduttua pariinkin otteeseen maalin eteen pahojaan tekemään.
Kun 65 minuutin pelaamisen jälkeen voittajaa ei saatu selville, oli vuorossa voittomaalikilpailu, jossa nähtiinkin sitten vain kaksi onnistujaa.
Ensimmäinen niistä oli maalin muodossa ”kolikonheiton” Titaaneilla ratkaissut Petja Summanen ja toinen taas kaikki viisi D-Kiekon yritystä tyhjiksi tehnyt punanuttuveskari Santeri Levänen.
Tämä tarkoitti sitä, että Titaanit onnistui korjaamaan tililleen jälleen yhden kotivoiton lisää, D-Kiekon joutuessa lähtemään kotimatkalle varmasti masentava 5-4-tappio niskassaan.
Punanuttujen päävalmentaja Mika Piispanen oli todella tyytyväisellä mielellä taiston päättymisen jälkeen, vaikka punanutut yhden pisteen jyväskyläläisvierailleen menettivätkin.
– Kuusi oli tarjolla, mutta ehdottoman tyytyväinen täytyy olla myös viiteen pisteeseen, ”Pise” kertasi viikonlopun saldoa.
– Etenkin kun otetaan huomioon, että olemme suhteellisen kapealla rosterilla tässä puskeneet eteenpäin ja nousimme tänään vielä 0-3-tilanteesta voittoon – hieno suoritus joukkueelta, mies kehaisi kolmella kentällisellä kaksi kovaa koitosta vääntänyttä miehistöään.
D-Kiekon kaataminen oli siinäkin mielessä Titaaneille tärkeää, ettei pleijarijuna mennyt menojaan ja myös siksi, että punanuttuja vielä tovi takaperin vaivannut ”kaamosmasennus” alkaa täten olla voitettuna.
– Tässä kun pelataan 30 runkosarjapeliä tammikuun puoleenväliin mennessä, mahtuu jokaiselle joukkueelle siihen jaksoon niin lasku- kuin noususuhdanteita, Piispanen mietiskeli.
– Se on tietenkin aina valmennuksen tehtävä pitää ohjakset käsissä, etteivät ne laskusuhdanteet venyisi liian pitkiksi.
– Koen ennemminkin asian niin, että olemme päässeet kiinni omaan hyvään tekemiseemme ja se on suurin syy miksi pelaamisemme rullaa taas voittoihin vaadittavalla tasolla, titaanikäskyttäjä tokaisi.
Noususuhdanteessa tällä hetkellä porhaltavan Titaanien marraskuu jatkuu pelien osalta tiukkana, sillä edessä on kolme kamppailun viikko.
Päävalmentaja Piispasen mielestä on vain hyvä asia, että otteluita on taajaan. Miestä ei tuntunut haittaavan edes se, ettei Titaanit ole viime aikoina kovin laajalla materiaalilla päässyt operoimaan, vaan kuormitus on ollut kaikilla kynnelle kykeneville varsin suurta.
– Tässä nosteessa on mukava lähteä kokeilemaan kuinka selviydymme kolmen ottelun viikosta, sillä ne pelit ovat kuitenkin edelleen koko touhun suola, punanuttupiiskuri maiskutteli.
– Sillä ei loppupeleissä ole väliä, vaikka rivistössä olisi vain seitsemän pelaajaa – pelaaminen on aina loppuviimeksi kivempaa puuhaa kuin pelkkä harjoittelu.
Ottelun maalikooste on katsottavissa Titaanien Youtube-kanavalta.
Ottelun nälkäisin titaanipelaaja: # 3 Markus Salminen.
Titaanien taistelu Suomi-sarjan runkosarjassa jatkuu vajaan viikon päästä torstaina (30.11.), kun punanutut matkustavat Järvenpäähän, jossa majaansa pitävä Haukat isännöi K-Rauta Areenalla kello 18:50 alkavaa koitosta.
Mikäli et lähde kannustamaan Titaaneita vierasvoittoon, voit seurata ottelun tapahtumia joko Fanseat Go-palvelun tai Suomen Jääkiekkoliiton tulospalvelusivuston kautta.
|
